Plazan keskustelut etusivu
» Rekisteröidy käyttäjäksi
» Unohditko tunnuksesi?
Mene takaisin   Plaza keskustelut – Plaza > Ellit > Työ ja yhteiskunta > 50+
Keskustelujen ohjeet

Vastaa viestiin
 
Työkalut Hae ketjusta
29.03.13, 20:34   #1 (linkki)
Musta Tulppaani
(Vierailija)
 
Viestejä: n/a
50+ naiset, löytyykö miesseuraa ?

Oletteko te 50 v. täyttäneet vapaat naiset löytäneet vielä elämäänne mukavaa ja luotettavaa miestä ? Tuntuu olevan kovin vaikeata ainakin itselleni tavata sellaista miestä, jonka kanssa olisi samalla aaltopituudella ja jonka kanssa viihtyisimme yhdessä arjessa ja juhlassa. Olen yrittänyt sekä nettideittailua että kasvokkain eri tilanteissa, mutta ainakin täällä pääkaupunkiseudulla huonolla menestyksellä.

Nettideitit ovat olleet kaikki jotenkin toivottomia, siis tyyliin paikalleenjuuttuneita ja kohtaamiskyvyttömiä tai -haluttomia, jotka eivät tunnu jaksavan ponnistella hyvän suhteen eteen. Tai sitten hakevat nuorempaa seuraa, siis nämä 50 v. täyttäneet, joihin olen törmännyt. Nykyaikaiset 50 v. täyttäneet naiset pitävät kyllä itsestään huolta ja panostavat itseensä, mutta monet samanikäiset miehet eivät tunnu välittävän itsensä huolehtimisesta kovinkaan paljon.

Tai esim. baarissahan törmää helposti varattuihin tai alkoholin liikakäyttäjiin tai vain tuijotusasteelle yltäviin tapauksiin. Konserteissa tai vastaavissakaan ei kontaktia helposti saa. Tuttavapiirissä ei juurikaan vapaita ole, joten olen ihan ihmeissäni, missä vapaat voivat toisiaan kohdata ? Kyllähän meitä nyt jonkin verran täytyy olla olemassa, sekä miehiä että naisia ?

Pitäisi varmaan muuttaa pois Helsingin seudulta, muualla maassa ihmiset tuntuvat olevan helpommin lähestyttävissä.

Kokemuksia ?
  Vastaa viestiin
30.03.13, 07:23   #2 (linkki)
 
Rekisteröitynyt: 03/2011
Sijainti: Etelä-Suomi
Viestejä: 1547
Tuli vaan mieleen, minkälainen se nettideitti ilmoitus teillä on.
Ainakin sen pitäisi olla sellainen josta käy selvästi ilmi millaista suhdetta olette etsimässä.
Ainakin silloin on suurempi mahdollisuus sille, että ne vääränlaisten miesten vastaukset jää pois.
Näinollen oikeanlainen mies löytyy helpommin.

Hakekaa vaikka sitä konserttiseuraa.
Kertokaa heti alkuvaiheessa mistä pidätte, niin silloin karsiutuu ne ei toivotut pois nopeasti, ja näin löytyy se oikea nopeammin.

Onnea etsiskelyyn.
  Vastaa viestiin
30.03.13, 09:27   #3 (linkki)
aikansa reppanaa sietänyt
(Vierailija)
 
Viestejä: n/a
ihan sama

Ihan sama minkälaisen ilmoituksen laittaa. Siihen vastaa aina ne juopot ja reppanat ensin. Onhan niidenkin koetettava löytää se viinojen maksaja ja äitihahmo:(
  Vastaa viestiin
30.03.13, 09:39   #4 (linkki)
 
Rekisteröitynyt: 03/2011
Sijainti: Etelä-Suomi
Viestejä: 1547
Lainaus:
Alkuperäinen kirjoittaja aikansa reppanaa sietänyt Näytä viesti
Ihan sama minkälaisen ilmoituksen laittaa. Siihen vastaa aina ne juopot ja reppanat ensin. Onhan niidenkin koetettava löytää se viinojen maksaja ja äitihahmo:(
Ettekö tosiaan saa kirjoittamala selville miehen ajatusmaailmaa?

Näin hylkäätte ne väärät, ja sitten löytyy se helmi viimeisten joukosta.
  Vastaa viestiin
31.03.13, 11:57   #5 (linkki)
kirje ei näytä
(Vierailija)
 
Viestejä: n/a
totuutta

Reppanatkin osaa valehdella ja hyvin osaavatkin. Kirjoituksen perusteella sieltä on tulossa ihme mies melkein,kunnes tavatessa sitten pettyy,kun miehulainen onkin inisevä mammanpoika tai juopporetale.
  Vastaa viestiin
31.03.13, 13:07   #6 (linkki)
 
Rekisteröitynyt: 03/2011
Sijainti: Etelä-Suomi
Viestejä: 1547
Lainaus:
Alkuperäinen kirjoittaja kirje ei näytä Näytä viesti
Reppanatkin osaa valehdella ja hyvin osaavatkin. Kirjoituksen perusteella sieltä on tulossa ihme mies melkein,kunnes tavatessa sitten pettyy,kun miehulainen onkin inisevä mammanpoika tai juopporetale.
Sitten pitää käyttää kirjoittelussa oveluutta mukana.

Eli kirjoitatte kuinka toisinaan haluatte käydä kapakoissa.
Jos mies innostuu tuosta, niin silloin on syytä epäillä hänen alkoholinkäyttöä.
Hylkäys ja uutta kehiin.

On paljon muitakin asioita joista innostuneisuus kertoo jotakin.
Tai sitten hän ei tiedä jostakin teille tärkeästä asiasta juuri mitään, niin tuskin hän silloin siitä on juurikaan kiinnostunut.
  Vastaa viestiin
31.03.13, 20:40   #7 (linkki)
keljut
(Vierailija)
 
Viestejä: n/a
varatut ukkomiehet

Yksi kelju tyyppi on myös avioliitossa olevat miehet. Tekevät treffejä puhumatta mitään,että ovat jo varattuja.Sormusta ei näy kyllä näy sormessa vaikka aviossa ovat. Seurauksena on sitten itkuja,kun selviää,että mies ei tahdokkaan muuta,kuin sänkyhommia.
  Vastaa viestiin
01.04.13, 07:17   #8 (linkki)
Aamun peili
(Vierailija)
 
Viestejä: n/a
Tänä aamuna kun heräsin liian aikaisin mietiskelin juttuja ennen ylösnousua.

Mietin jos hakisin uutta puolisoa, mitä pitäisi tajuta treffeillä kysyä. Jos olisi vaikka sellainen tilanne, että ehdokas vaihtuisi ja pitäisi muutamalla kysymyksellä selvittää, minkälainen tyyppi on kyseessä. Nuorenahan sitä hormonit ohjaavat ja mennään välillä ihan päättömästi suhteisiin vaaleanpunaiset silmälasit silmillä, eikä järki sano mitään, vaikka pitäisi.

Ehkä näin vanhempana on vaikeampi löytää miestä kun on jo jotain kriteereitä. Täytyy muistaa, että täydellistä pakettia ei ole olemassa. Täytyy valita se tärkein ominaisuus ja ottaa niitä huonojakin puolia paketissa mukana. Kupin kallistajaa tai väkivaltaista ei kenenkään tarvitse ottaa jos ei halua.

Ei pidä myöskään suinpäin syöksyä asumaan yhdessä. Paljon helpompi on erota huonosta suhteesta kun ei ole muutettu edes yhteen.

Minä löysin uuden miehen eroni jälkeen. Sain miehen joka on lähes raitis. Kaikin puolin kunnollinen ja hyvä mies. Huonoja puoliakin on, mutta jos haluaa miehen kanssa olla se täytyy ottaa kaikkine karvoineen.
  Vastaa viestiin
01.04.13, 07:28   #9 (linkki)
 
Rekisteröitynyt: 03/2011
Sijainti: Etelä-Suomi
Viestejä: 1547
Lainaus:
Alkuperäinen kirjoittaja keljut Näytä viesti
Yksi kelju tyyppi on myös avioliitossa olevat miehet. Tekevät treffejä puhumatta mitään,että ovat jo varattuja.Sormusta ei näy kyllä näy sormessa vaikka aviossa ovat. Seurauksena on sitten itkuja,kun selviää,että mies ei tahdokkaan muuta,kuin sänkyhommia.
Tosi harmillista tuo ukkomiesten käytös.

Entä, jos teette siinä kirjoitteluvaiheessa selväksi ettei teillä ole tarkoitus mennä sänkyyn ensitreffeillä.

Kai seksuaalisuuden odotuksista voi kertoa kirjoittaessa, niin ei odotukset törmää kovin pahasti tavatessa.

Kirjoitteluvaihetta kannattaa harjoittaa muutamia kuukausia, niin asiat selviää paremmin.
Kerrotte myös hyvin tarkasti mitä haluatte suhteelta.
Esimerkiksi avioliittoa, tai mitä nyt ikinä haluattekaan.

Puhukaa seksiasiat myös selviksi.
Milloin se alkaa, ja millainen tuntuisi sopivalta.

Kirjoitellen minäkin olen puolisoni löytänyt.
Kirjoittelun hyväpuoli on se, kun se oikea voi löytyä suuremmasta joukosta.
Tietysti vaikeutena tulee valinnanvaikeus.
Tuhansien joukosta minäkin puolisoni löysin.
Varmasti muullatavoin en olisi häneen törmännyt.

No ei tietystikään liiallisia odotuksia kannata asttaa ensitapaamiselle.
Itkettää vähemmän, jos se itku paha-asia yleensäkään on.
  Vastaa viestiin
01.04.13, 11:33   #10 (linkki)
Se oli
(Vierailija)
 
Viestejä: n/a
turha luulo

Kirjoittelin melko kauan erään hyvin kivalta ja fiksulta tuntuvan miehen kanssa ja sain vahvan kuvan hänestä,että kyseessä on reilu ja raitis terveet arvot omaava ihminen.

Mutta pian kävi ilmi,että kyseessä oli melkoinen kaljan kittaaja ja työtön ressukka.

Koko sen ajan minkä olimme kirjeenvaihdossa tuo mies kirjoitteli täyttä potaskaa,pelkkiä valheita!

Hänellä ei ollutkaan aikomus löytää mukava elinkumppani vaan joku höpsö,joka voisi kustantaa hänen kotona velttoilut ja juomisensa sekä tupakat mitä kului aski toisensa perään päivittäin.

Kallis sijoitus:/
  Vastaa viestiin


01.04.13, 12:29   #11 (linkki)
 
Rekisteröitynyt: 03/2011
Sijainti: Etelä-Suomi
Viestejä: 1547
Lainaus:
Alkuperäinen kirjoittaja Se oli Näytä viesti
Kirjoittelin melko kauan erään hyvin kivalta ja fiksulta tuntuvan miehen kanssa ja sain vahvan kuvan hänestä,että kyseessä on reilu ja raitis terveet arvot omaava ihminen.

Mutta pian kävi ilmi,että kyseessä oli melkoinen kaljan kittaaja ja työtön ressukka.

Koko sen ajan minkä olimme kirjeenvaihdossa tuo mies kirjoitteli täyttä potaskaa,pelkkiä valheita!

Hänellä ei ollutkaan aikomus löytää mukava elinkumppani vaan joku höpsö,joka voisi kustantaa hänen kotona velttoilut ja juomisensa sekä tupakat mitä kului aski toisensa perään päivittäin.

Kallis sijoitus:/
No valitettavatapaus.
Kävikö seuraavalla rerralla samoin?
  Vastaa viestiin
01.04.13, 14:57   #12 (linkki)
myself
(Vierailija)
 
Viestejä: n/a
itselleni on ollut tarjolla miesseuraa työpaikalta, mutta olen nauraen kuitannut mieskavereiden kiinnostuksen ilmaisut, tyyliin "kiitos mutta ei kiitos, oon niin kamala eukko, ettei minua kukaan kestä". Olen töissä erittäin miesvaltaisella alalla ja siellä on 40-60 vuotiaita eronneita tai poikamiehiä useampikin kappale.

Kun mieheni kuoli 4 vuotta sitten, ajattelin heti silloin, että nyt minun on korkea aika yrittää elää täysin itselleni.
Tätä lausetta ei pidä käsittää väärin.

Mieheni oli todella kiltti ja ihana mies. Olimme hyvin sopuisa aviopari. Rakastin häntä paljon ja aivan varmasti hänkin rakasti minua. Mutta hän oli kuitenkin aina siinä vierellä ja hänet piti ottaa huomioon, niinkuin hänenkin piti ottaa minut huomioon kaikessa mitä teki. Olimme yhdessä 42 vuotta. Se on todella pitkä aika. Kasvatettiin lapset, hankittiin omakotitalo, kesämökki sun muut, matkusteltiin yhdessä, nautittiin kahden olosta lasten muutetttua pois kotoa. Periaatteessa ehdimme tehdä yhdessä kaiken mitä halusimmekin.

Olen huomannut kahden viime vuoden aikana, että myös yksin olemisesta voi nauttia täysin rinnoin. Ei ole enää ikävä toista, vaikka häntä muistaakin joka päivä, niin hyvällä tavalla, ilolla. On kiitollinen ja onnellinen siitä mitä meillä oli, ei ole haikea olo enkä ajattele mitä vielä olisi voinut olla.

En osaa edes kuvitella, että joku muu mies kuin hän asuisi samassa asunnossa kanssani. Jotenkin on täysin utopistinen ajatus toisesta miehestä. En ole ikinä tuntenut ketään miestä kohtaan samalaisia tunteita kuin aviomiestäni kohtaan tunsin. Kukaan muu ei ole saanut sydäntäni sykkimään eikä ole tuntunut, että tuon miehen kanssa haluaisin mennä sänkyyn. Ajatus seksistä jonkun muun miehen kanssa on outo, kukaan ei herätä haluja eikä tunnu kiihottavalta.

Elän täysin sydämin itselleni.
Toki lapset ja lapsenlapset ovat olemassa ja elämässäni vahvasti mukana. Yksi viikonloppu kuukaudesta on pyhitetty heille ja olen toki hätätilanteessa myös käytettävissä. Mutta muuten, nautin siitä kun voin elää elämääni ottamatta huomioon koko aikaa toista ihmistä. On vain minä ja minun tarpeet.
  Vastaa viestiin
01.04.13, 18:49   #13 (linkki)
my life
(Vierailija)
 
Viestejä: n/a
Tästäpä tulikin mieleeni, että Uuno Turhapuron This is my life osa neljä on jo netissä.
Aivan ihana muistella aikaa vuonna 2004. Näin jopa viime yönä unta, että asuin sen aikaisessa asunnossa ja elin eriskummalista elämää.

Elän täysin itselleni pyhitettyä elämää. Olo on erittäin hyvä ja rentoutunut.
En osaa kuvitella enää uutta miestä elämääni. Eihän sellaista ole minulle edes povattu.
Onneksi nykyään mustalaisnaiset jättävät minut rauhaan.
Nyt keskityn Uunoon.
  Vastaa viestiin
14.04.13, 17:43   #14 (linkki)
AilaS
(Vierailija)
 
Viestejä: n/a
50+ naiset, löytyykö miesseuraa?

Miesseuraa hm hm. kyllä löytyy ja vaikka kuinka paljon! Mutta kysymyshän on kuten ap kertoi löytyykö sitä juuri itselle sopivaa. Olen lähes pari vuotta surffaillut deittipalstoilla, käynyt jonkin verran tanssimassa ja pitänyt antennit auki. Varmaan minäkin seurustelisin ja olisin jo vakituisessa suhteessa jos olisin valinnut sen melko kivan. Mutta kun haluan että kolahtaa kunnolla niin tässä sitä vielä odotetaan:) Itse olen tavannut tosi mukavia, ihan kunnollisia (ei alko ongelmia) ja myös menestyviä miehiä. Raha ei kuitenkaan ole minulle se ykkösjuttu, ja mieluummin rakas kuin rikas. Myös ulkonäön tulee kolahtaa sillä jokaisella on se oma makunsa ja itse en esim. viehäty pappamallista ja tykkään nuorekkaista, poikamaisista ja saa olla vaikka vähän pitempi tukkakin kunhan on muuten tyylikäs ja siisti. Mutta kaikkein tärkeintä on se kemia sitä joko on tai ei ole. Huumorintaju on ihan ykkösjuttu. Ja tuohon deittipalstan profiiliin kannattaa panostaa; ehdottomasti päivitetty hyvä valokuva ja kirjoittaa juuri sitä mitä hakee että ei tule väärinkäsityksiä.















Lainaus:
Alkuperäinen kirjoittaja Musta Tulppaani Näytä viesti
Oletteko te 50 v. täyttäneet vapaat naiset löytäneet vielä elämäänne mukavaa ja luotettavaa miestä ? Tuntuu olevan kovin vaikeata ainakin itselleni tavata sellaista miestä, jonka kanssa olisi samalla aaltopituudella ja jonka kanssa viihtyisimme yhdessä arjessa ja juhlassa. Olen yrittänyt sekä nettideittailua että kasvokkain eri tilanteissa, mutta ainakin täällä pääkaupunkiseudulla huonolla menestyksellä.

Nettideitit ovat olleet kaikki jotenkin toivottomia, siis tyyliin paikalleenjuuttuneita ja kohtaamiskyvyttömiä tai -haluttomia, jotka eivät tunnu jaksavan ponnistella hyvän suhteen eteen. Tai sitten hakevat nuorempaa seuraa, siis nämä 50 v. täyttäneet, joihin olen törmännyt. Nykyaikaiset 50 v. täyttäneet naiset pitävät kyllä itsestään huolta ja panostavat itseensä, mutta monet samanikäiset miehet eivät tunnu välittävän itsensä huolehtimisesta kovinkaan paljon.

Tai esim. baarissahan törmää helposti varattuihin tai alkoholin liikakäyttäjiin tai vain tuijotusasteelle yltäviin tapauksiin. Konserteissa tai vastaavissakaan ei kontaktia helposti saa. Tuttavapiirissä ei juurikaan vapaita ole, joten olen ihan ihmeissäni, missä vapaat voivat toisiaan kohdata ? Kyllähän meitä nyt jonkin verran täytyy olla olemassa, sekä miehiä että naisia ?

Pitäisi varmaan muuttaa pois Helsingin seudulta, muualla maassa ihmiset tuntuvat olevan helpommin lähestyttävissä.

Kokemuksia ?
  Vastaa viestiin
15.04.13, 07:56   #15 (linkki)
lady56
(Vierailija)
 
Viestejä: n/a
Olen ollut pitkässä ja onnellisessa parisuhteessa yli 30 vuotta. Nyt viimeiset 6 vuotta yksin.

Miesseuraa olisi ollut ja on vieläkin tarjolla töistä ja ystäväpiiristä, mukavia miehiä, ei siinä mitään, mutta en tunne heitä kohtaan mitään muuta kuin kaveruutta. Ei ole minkäänlaista kipinää.

En kaipaa enää seurustelua, en edes seksuaalista kosketusta. Aika aikansa kutakin. Nautin kun saan olla yksin ja päättää täysin itse omasta elämästäni.

Minulla on lapset, lapsenlapset, työkaverit, ystävät ja harrastuskaverit, menoa riittää ilman rakastettuakin. En kaipaa enää ketään toista ihmistä samaan asuntoon kanssani. On ihanaa olla yksin ja tehdä pelkästään omista lähtökohdistaan käsin elämän valintoja.

Olen tehnyt isoja muutoksia asumiseen, työhön ja harrastuksiin liittyen, joita en olisi tehnyt jos olisin ollut parisuhteessa.
  Vastaa viestiin
15.04.13, 13:27   #16 (linkki)
nainen vm. 59
(Vierailija)
 
Viestejä: n/a
En enää etsi miestä "tositarkoituksella" eli asumaan kanssani - en koskaan, sellaista ei tule vastaan. Olen eronnut jo yli 20 vuotta sitten, lapset kasvattanut aikuiseksi ja he elävät omaa elämäänsä. Pari pitempää seurustelusuhdetta on ollut, kerran menin kihloihinkin mutta kun miehelle tulee halu muuttaa yhteen, minä menen puihin. En vaan halua alkaa asumaan kenenkään kanssa, en jaksa enkä halua tehdä mitään kompromisseja mitä tehdään viikonloppuna tai lomalla ja kuka tekee kotona mitäkin, minä teen mitä huvittaa ;)
Siinä se kuorsaisi ja töllöttäisi formuloita :/

Netistä löysin tuon kihlattuni, oli ihan hyvä mies. Jos jonkun olisin vielä huolinut niin hänet mutta en sitten häntäkään. Oli valtion virkamies, leski, saman ikäiset lapset, samanlainen asunto, varallisuus, alkon käyttö ym. kuin minulla. Mut en sitten kuitenkaan, 3 vuotta harkitsin ja päätin että jatkan yksin sittenkin. Tarkkaan punnitsin plussat ja miinukset.

Nyt minulla on kaksi hyvää miesystävää. Toisen kanssa matkustelenkin mutta suhteemme on platoninen, joskin todella luotettava ja rehellinen jo 20 vuoden takaa, hänen kanssaan voin puhua mistä vaan, tapaamme ehkä kerran 2 kuukaudessa. Toisen kanssa meillä on yhteinen harrastus (ja hänen kanssaan päädyn joskus tarvittaessa seksiin). Työpaikalla on myös näitä silmänvilkuttajia ja flirttimiehiä mutta en syö kuormasta eikä kukaan oikeastaan jaksa kiinnostaa.
  Vastaa viestiin
16.04.13, 10:24   #17 (linkki)
s.1957
(Vierailija)
 
Viestejä: n/a
minäkään en halua enää ketään kotiini asumaan. Ihastumisia on ollut useita eron jälkeen, mutta jotenkin sitä on niin piintynyt omiin tapoihinsa, että hetken kuluttua se toinen ärsyttää kun on siinä vierellä koko ajan. Kaikki ne pikkujutut mitä toinen tekee, ei niitä jaksa.

Tosin ei kukaan mies ole aiheuttanut enää samalla tapaa väristyksiä kroppaan kuin mitä nuorena joten ilmeisesti minulle ei ole sattunut kohdallekaan ketään oikeasti sopivaa. Enkä ole etsimällä etsinytkään.

Henkisestikään ei ole kenenkään kanssa kolahtanut.

Kaikki se vaiva mitä on lasten ja lastenlasten, sukulaisten tutustuttamisessa uuteen ihmiseen, itsensä tutustuttamisessa miehen sukuun, se myös nyppii. Jos olisi yksikseen, niin ehkä sitten helpommin alkaisi seurustelemaan, mutta en halua enää minkäänlaista ihmissuhdesoppaa pyörittää enkä varpaillaan olla kenenkään sukulaisten edessä kelpaanko vai enkö.
  Vastaa viestiin
16.04.13, 11:39   #18 (linkki)
kuormastasyönti
(Vierailija)
 
Viestejä: n/a
"Työpaikalla on myös näitä silmänvilkuttajia ja flirttimiehiä mutta en syö kuormasta eikä kukaan oikeastaan jaksa kiinnostaa."

Kuulin tuon sanonnan eräällä vierailulla, kun olin vielä naimisissa.

Katsoin äsken netistä pari jaksoa Kauniita ja Rohkeita. Ei siellä mitään Ridgen häviämisestä puhuttu.
Ehkä selviää tulevissa jaksoissa. Mutta kuormasta syötiin, jos oikein ymmärsin.

Mielenkiintoista seurata miten Kimi Räikköstä seurataan avioeron takia. Ihmisten on vaikea tajuta ettei
mies halua puhua naisasioistaan. Tuollaista Kimin tervettä asennetta minäkin yritin aikoinaan edustaa, mutta harvalla asia tuntui menevän jakeluun.

Yksi avioliitto riittää minulle. On ihana elää yksin muistojen kanssa.
  Vastaa viestiin
16.04.13, 12:48   #19 (linkki)
 
Käyttäjän Amur avatari
 
Rekisteröitynyt: 06/2006
Viestejä: 2758


Tässäpä rehdin ilmotuksen mallia sadan vuoden takaa!

https://fbcdn-sphotos-e-a.akamaihd.n...40111840_n.jpg
  Vastaa viestiin
17.04.13, 12:05   #20 (linkki)
M50-
(Vierailija)
 
Viestejä: n/a
Lainaus:
Alkuperäinen kirjoittaja keljut Näytä viesti
Yksi kelju tyyppi on myös avioliitossa olevat miehet. Tekevät treffejä puhumatta mitään,että ovat jo varattuja.Sormusta ei näy kyllä näy sormessa vaikka aviossa ovat. Seurauksena on sitten itkuja,kun selviää,että mies ei tahdokkaan muuta,kuin sänkyhommia.

Ja minä kun luulin, että Kelju on poikamies...

Kelju K. Kojootti (Looney Tunes) Gif animaatiot
  Vastaa viestiin