voiitku

Valmistuin 3 vuotta sitten siitä lähtien olen ollut työtön olen tehnyt vain satunnaisia työkeikkoja ja vähä harjoittelua. Olen kuulemma ammattitaitoinen, iloinen ja pomot kehuvat kuinka harvinaisen ihana olen. Ulkonäkökin on todellakin kunnossa.

Nyt taas työttömänä olen laittanut kauheasti hakemuksia jokaiseen vaatekauppaan ja muihin paikkoihin missä halutaan että hakija on erityisen sosiaalinen ja hyvä. Olen kaikki mitä ne vaatii silti en saa töitä.

Minulla on 2 tuttua jotka ovat mun ikäisiä. He ovat jättäneet koulun kesken, heitä pidetään ärsyttävinä, ilkeinä. Mikä on totta minunkin mielestäni, todella kylmiä ei minkäänäköistä empatia ihmisiä kohtaan.

Nää ovat etsineet samat työnpaikat kun minä ja saivat heti 2000 ihmisten joukosta. Minkä takia myyjäksi pääsevät vaa nää katkerat ja ilkeät ihmiset.

Kirjoitin nyt hyvin pettyneenä ja itkuisena. Pitääkö minun muuttaa itteni jotenkin? Ens kerralla jos pääsen haastatteluun pitäiskö olla ilkeä ja karsia CVstä puolet kokemuksista?

Yhdelle tutulle kävi sama juttu, haki työnpaikan hän ei sitä saanut mutta sen vanha pissis tuttu sen sai joka ei kuulemma osaa tehdä mitään eikä omista kokemusta.



Olen niin pettynyt. En ole masentunut ja hyvin aina pärjän mutta milloin tämä painajainen oikein loppuu ei voi muuta kuin ihmetellä miksi jään ulkopuolelle VARSINKIN kun minussa ei ole mitään este työelämään? Miksi en saa töitä? jos jään auton alle ja kuolen helpottaisi.

voitikuu

Vielä se että tuntuu siltä että elämä pistää oikein koetukselle tällä hetkellä, mikään ei onnistu ja niin älyttömän huono tuuri jatkuvasti. Esimerkkiksi jos tiettynä päivänä tarvii jotain niin silloin just sitä ei saa.

Minulla on tunne että elämä estää minun elämästä. Jokaisesta pienestä jutusta joudun taistelemaan. Ja hassuin on se että jopa kaverit ja läheiset säälivät minua koska näkevät ettei se ole MINUST kiinni. Puhumattakaan ihastuksista.

En näköjään saa elää elämäni, en saa töitä, rakkauselämässäki tapahtuu selittämättömiä asioita ja kaikki muut miljonat asiat. Ehkä pitäisi pysyä kotona peiton alle.



Olenko vain säälittävää 22 vuotias vai paraneeko elämä? Kertokaa te vanhemmat. Tarviin lohtua ja kommenttei.

Odotahan nyt

Jos se joka päättää töihinotosta katsoo sinut liian nätiksi ja sitä kismittää, sellasiakin on.

Mut leikki leikkinä. Ehkä sinua odottaa jotain paljon parempaa ja se parempi työ estyisi jos jo olisit kiinni toisessa. Monesti elämässä on niin, että kun jokin asia ei lähde luistamaan, tulee esteitä eikä vaan kertakaikkiaan onnistu, sitä ei pitäisi enää yrittääkään koska siinä tai niissä tietyissä paikoissa esim. sinun tapauksessasi, on jotakin joka ei ole sinulle hyväksi. Tulet ymmärtämään sen kun saat oikean onnenpotkun ja sinulle tarjoutuu sellainen paikka mistä et oikeastaan ole edes uneksinut.

Jokus asiat estyy koska sinua varten on varalla jotakin muuta. Lopeta pinnistämiinen joksikin aikaa, hellitä ote ja heittäydy virran vietäväksi( mutta ei siis ikkunasta! ) :) Olet tehnyt jo paljon asian eteen, ponnistuksesi on tiedossa ja sinua autetaan mutta sinun odotetaan ehkä pysähtyvän hetkeksi hiljaisuuteen. Luota siihen, että sinua kutsutaan työhaastatteluun mutta älä kanna siitä huolta, se toimii jarruna. Vapauta ajatuksesi ja näe itsesi mieluisassa työssä jossakin ja pidä yllä sitä kuvitelmaa. Se vetää puoleen toivettasi. Ole iloinen toisten saamasta työstä ja kiitä jo etukäteen siitä mikä on varalla sinua varten. Tunne se niinkuin se jo olisi tällä hetkellä totta.

Heti kun jätät synkät ajatukset ja harmin tunteen toisten saamista paikoista, alkaa elämääsi tulla asioita joita toivot. Pinnistäminen ja ponnistaminen, kielteiset tunteet ja epäusko on sama kuin vetäisi jarruja kovasti.

Avaudu, luota, ole levollinnen ja esitä toiveesi lyhyesti ja tarkasti ihan palkkatoivomuksellakin, kiitä siitä ja luovuta pyyntö ( kenelle itse haluat, maailmakaikkeuteen, Jumalalle, tai vain taivaalle, sinne minne vakaumuksesi mukaan haluat sen menevän). Jää odottamaan rauhallisesti, varmasti saat pian tuloksia.

Saat hymyilläkin neuvoilleni mutta ne oikeasti toimii. :)

Toivon sinulle menestystä, hyvän työpaikan ja onnea elämääsi sekä ihanaa kesää!

äidinkielentaitoinen

Yksi selkeä syy on ainakin uono suomen/äidinkielentaitosi. Suullisesta en tiedä, mutta kannattaa opetella kirjoittamaan ainakin työhakemus oikein ja hyvin. Keskustelupalstalla ei tietenkään viljellä korrekteinta kirjakieltä, mutta kirjoitustapasi kertoo paljon: liikaa. Suosittelen suomen kielen kertauskurssia joutessasi.

Nerea

Taas yks tällanen katkera vanhapiika kiusaa palstoilla nuoria likkoja. Varmaan olet nyt tyytyväinen kun sait vittuilla ihmiselle joka muutenkin on mieli maassa. Sinä olet tyypillinen koulukiusaaja, työpaikkojen simputtaja ja ihminen jota naapurit välttelee. Sinun puhetapasi kertoo sinusta paljon:liikaa! Jos sinulla ei ollut mitään kannustavaa sanottavaa pitäisit leipäluukkusi tukossa. Vedä viinaa kitaasi niin saat taas rennon olon, sulla näkyy olevan alkuviikon vieroitusoireet!

voitku

pysyä aiheessa ja antaa minulle neuvoja ja kertoa teidän kokemuksistanne? Jos nyt jätetään väliin se kieli koska hakemuksissa en laita virheitä ja pyydän aina jonkun tarkistamaan.

Eli kysymys on miten saan tämä elämän lustamaan jos töitä on näin vaikeeta saada? Aika menee nopeasti en haluaisi 30 vuotiaana olla tässä samassa tilanteessa.

Miten toimisitte minun tilanteessa? Kait nyt elämä johonkin täytyy viedä ei se näin voi pysähtyä. Haluan edistyä ja saada muutosta enkä sitä saa vaikka kuinka yritän!

Tässä vaihtoehto

Voisitko kuvitella työskenteleväsi jossain muussa Euroopan maassa?
Tässä yksi toimiva vaihtoehto - Home*-*Make it in Germany

kokeile tätä

Eiköhän ongelma ole se, että kaikki hakijat ovat sosiaalisia ja hyviä. Nuo nyt eivät ole kovin kummoisia vaatimuksia. Ja haastattelussa se sinun tuntemasi ikävä ihminen voi käyttäytyä oikein mukavasti ja sosiaalisesti, ja saa näin työpaikan. Mikä teidät erottaa jos molemmat olette sosiaalisia ja mukavia, voi mennä arpapelillä.

Yksi asia mikä saattaa haitata on epätoivoisuus - työpaikan saa yleensä helpoiten ne joilla on jo toinen työpaikka, varmaankin antaa kuvan työnantajalle että työnhakija on haluttu, hänellä on kokemuksta ja ehkä on kiva saada napattua se työntekijä joltain toiselta firmalta. Luulen että työnantajat arvottavat työttömät myös alemmas kuin jso töissä olevat, ja siksi palkkaavat mieluummin sen jo töissä olevan.Tiedä häntä, mutta näin näyttää olevan. Kokemusta on. Työttömänä hain töitä vaikka kuinka kauan, kun lopulta sain koulutusta vastaamattoman, suoraan sanoen p*skaduunin, ja hain sitten siellä työskennellessä uutta työtä, niin sitten kiinnostusta riittikin ja uusi työpaikka löytyi. Samanlaista kokemusta on kaveripiirissäni.

Eli hanki ihan mikä tahansa duuni, vaikka siivoojana (luulisi löytyvän) ja hae sitten siellä työskennellessä noihin vaatekauppoihin tai missä nyt sitten haluatkin työskennellä. Ei haittaa kokeilla, pääset ainakin pois kotoa istumasta.

daa

"Minulla on 2 tuttua jotka ovat mun ikäisiä. He ovat jättäneet koulun kesken, heitä pidetään ärsyttävinä, ilkeinä. Mikä on totta minunkin mielestäni, todella kylmiä ei minkäänäköistä empatia ihmisiä kohtaan.

Nää ovat etsineet samat työnpaikat kun minä ja saivat heti 2000 ihmisten joukosta. Minkä takia myyjäksi pääsevät vaa nää katkerat ja ilkeät ihmiset."

Osaavat myös näytella mukavaa ja sosiaalista. Ihme kun monille työnantajille/haastattelijoille menee läpi. Minulla on kyllä niin tarkka silmä ja vaisto, että tiedän heti kuka teeskentelee.
Miksi haluat myyjäksi ? Todella huono palkka ja huonot työajat. Eikä se palkka siitä taida paljon nousta vuosien mittaan. Sinuna hakeutusin toiselle alalle ihan tulevaisuuttakin ajatellen. Kaikki kunnioitus kuitenkin niille, jotka jaksavat tätäkin työtä tehdä.

ehkä

vain vaatimaton ihminen joka rakastaa muotia. Niin minkä takia ihminen joka panostaisi 110% ei voi saada töitä siltä alalta mitä rakastaa? Tuntuu niin pahalta nähdä kun jotkut lääkikseltä sitten pääsevät vaatemyyjiksi.

Olen halunnut tätä pienestä lähtien. Ja minun mielestä palkka on törkeän iso verrattuna työttömyys rahaan. Varsinkin jos elää vaatimattomasti. En ole shoppailuihminen

Ajatuksia

Huonoon kielitaitoon viittava viesti oli aivan asiallinen - se nimittäin voisi olla syynä, miksi karsiutuu hakuprosessista jo kättelyssä. Asiasta kirjoittanut ei voinut tietää, että aloittaja tarkastuttaa hakemuksensa muilla.

Olet todella nuori, joten älä lannistu, elämällä on varmasti vielä paljon tarjottavanaan. Hae vaikka lähikauppaasi, tai mihin tahansa kauppaan tai kioskille, sillä kuten jo todettiinkin, työllistyminen on helpompaa työssä olevana. Saisit samalla myös työkokemusta, jota tarvitaan aina. Tai olisiko työvoimatoimstolla tarjota jotakin kurssia, johon kuuluisi työharjoittelu? Työvoimatoimiston kursseissa on ihan hyviäkin vaihtoehtoja. Ehkä voisit työllistyä harjoittelupaikkaasi ja ainakin saisit siitäkin työkokemusta.

Älä lannistu, sillä asioilla on tapana järjestyä!

ei

tullut mieleen että en ole asunut täällä suomessa kokoajan. Hakemukset ovat täydellisiä koska pyydän joku muu tarkistamaan sitä ja puheesta harvoin joku huomaa.

Harjoitteluun ei pääse koska siinäkin on liikaa hakijoita. Kaikki on tajunnut että jos ei saa töitä niin mennään harjoitteluun ne rahat mitä siitä saa on melkein yhtä paljon kun huono palkka.

Ei jaksa 3 vuotta olla tekemättä mitään. Työkkärin mielestä minulla on niin hyviä ominaisuuksia ettei ne viiti edes auttaa. Se on vain ajankysymys milloin saan työnpaikan.

Jotkut virkailijat katsovat minua sillä ilmeellä että " mitä sinä oikein teet täällä". Huolehdin itsestäni, olen asiallinen ja ammattitaitoinen. Mutta näitä on varmaan tuhansia.

Ajatuksia

Oletko laittanut hakemuksesi työkkärin CV-nettiin? Meillä on rekrytoitu paljon sitä kautta, tosin valtaosa heistäkin on ollut työssä jo olevia.

Työkokemus

Sanot, että karsit cv:stä puolet kokemuksestasi pois. Minä veikkaan, että este työllistymisellesi on työkokemuksen puute. Olet vasta 22-vuotias ja kerrot olleesi käytännössä kolme kulunutta vuotta työttömänä, 19-vuotiaasta asti. Eihän sinulle silloin voi olla työkokemusta juurikaan. Tämä onkin melkoinen ongelma nuorille, saadakseen työtä pitää olla työkokemusta, mutta mistäpä sitä kokemusta saa, ellei saa töitä!

Kuten täällä on jo todettu, työssä olevana työllistyy helpommin. Hae kaikkiin mahdollisiin paikkoihin, joihin voisi olla mahdollista päästä, muihin kauppoihin, kioskiin, hampurilaisravintolaan, siivoamaan tai vaikka mansikkamaalle. Muitakin tällaisia vaihtoehtoja varmasti on. Näin osoitat työnantajille, että olet oma-aloitteinen ja aktiivinen ja että arvostat työntekoa. Voisit myös ajatella jotakin vapaahetoistyötä, jonka merkitystä korostat hakemuksessasi.

Tsemppiä!