Suomalaisten lukutaito heikkenee. Helppo olla samaa mieltä kuin opetushallituksen opetusneuvos Pirjo Sinko, mutta käsittääkseni kyky kirjoittaa on hankalaa, vaikka moni pystyy yhä lukemaan yksiselitteistä tekstiä melko hyvin.
Onko monien työpaikoilla todellakin hirveästi luettavaa? Eipä taida olla ainakaan sellaista tekstiä, mihin kannattaa paneutua. Meillä suomen opetus on jätetty hunningolle, kun pakkoruotsia olevaa murretta on opeteltava, vaikkei sitä monikaan tarvitse elämänsä aikana. Ei siis ihme, että taito sekä lukea että kirjoittaa alkaa ruostua.
Aiheen antoi:
Näin siis Ilta-Sanomat
Opetushallituksen opetusneuvoksen
Pirjo Singon mukaan huonolla lukutaidolla ei enää pärjää työelämässä.
Samaan aikaan kun lukutaito ja -halu hiipuvat, vaatimukset kasvavat.
– Monien työpaikoilla on hirveästi luettavaa. Pitää olla nopea ja valikoiva lukija sekä löytää olennainen nopeasti. Vaatimustaso on kova ja nousee koko ajan työn luonteen muuttumisen takia, Sinko sanoo.
Viimeisimmissä vuoden 2009 Pisa-tuloksissa heikkojen lukijoiden osuus suomalaisista koululaisista kasvoi 7 prosentista 8 prosenttiin verrattuna vuoden 2000 arviointiin. Samalla erinomaisten lukijoiden määrä vähentyi 18 prosentista 15 prosenttiin. Silti Suomen edelle ylsi vain Kiinan Shanghai ja Korea.
Asiantuntijoiden mukaan tilanne on huolestuttava, vaikka muutos on pieni.
– Ensimmäistä kertaa Suomen historiassa meillä lukutaito on kääntynyt laskuun. Asiaan pitää kiinnittää huomiota, Sinko sanoo.
Yliopistonlehtori
Sari Sulkunen kertoo, että heikkojen lukijoiden osuus tarkoittaa sitä, että tuhannet nuoret lähtevät peruskoulusta kykenemättä lukemaan jatko-opinnoissa riittävällä tasolla.
Asiantuntijat arvioivat, että käänteen taustalla on pääasiassa lukuharrastuksen väheneminen.
(Onko tuokaan Ilta-Sanomien juttu hyvää suomea?)
