RMHL

Diane Setterfieldin Kolmastoista kertomus. Ei millään malttaisi jättää kesken mutta kun töihinkin pitää tulla!

memma82

Mika Waltari: Tähdet kertovat, komisario Palmu ja Mila Teräs: Pimeän taivaan kilta (uskomattoman upeaa kielenkäyttöä ja "uusia" sanoja! Vastasyntynyt lapsi = marjanen ja taivas = hattaroiden huone)

Cicero elämä

Luen Cicerosta kerrtovaa kirjaa. Kirjailija Harris, mielenkiintoinen kirja Rooman historiasta.

äippä66

Menossa Stephen Kingin Pedon sydän.

kuikui

Terry Pratchettin Going Postal.

anouk

Inger Frimanssonin Varjo vedessä puolessa välissä. Aivan loistava! Olen viime aikoina lukenut todella hyviä dekkareita :)

nöpönenä

Iltalukemisena on Stephenie Meyerin Houkutus. Bussilukemisena on Darren Shanin Allies of the night ja hyllyssä odottaa vuoroaan Joanne Harrisin Riimut.

Katariina_

Arnost Lustig - Rukous Katarzyna Horowitzille.

S R

Jari Tervon Troikka. Paikoin tylsää ja julmia kuvauksia, teloitusta, lapsiakin siinä meni.
Ei minun makuuni kuten ei Myyräkään. Hyvin kyllä Tervo kirjoittaa.

eul@@lia

Yrsa Sigurdardottir: Kolmas merkki.
Ihan ok. Hänen toisensa oli kuitenkin minusta parempi.

kuikui

Mitäs pidät Houkutuksesta?

Itsellä menossa Bret Easton Ellisin Amerikan psyko. Moneen kertaan on tämäkin aloitettu mutta en ole ikinä päässyt tylsän jaarittelevan alun ohitse. Tällä kertaa päättäväisesti loppuun asti.

Mirjami

Saara Kesävuoren Hyvä isä menossa. Aivan uusi tuttavuus, ihan mukavalta vaikuttaa.

Luksi

Eppu Nuotion Peiton paikka. Ensimmäinen Nuotion kirja, jota luen eikä varmasti jää viimeiseksi.

Katariina_

Kuikui, itsekin luin Amerikan psykon tässä jonkin aikaa sitten enkä meinannut saada kirjaa millään loppuun asti luettua. Vaikka kirjaa kehutaankin kulttiteokseksi, minua alkoi puuduttaa jo puolen välin paikkeilla. Ellis kirjoittaa hyvin ja hyvää muttei iskenyt minuun. Lunar park ja Vetovoiman lait saavat sen sijaan kehut.

eul@@lia

Pimeyden jäljet, Inger Frimansson.

Katariina_

Herbjorg Wassmo - Lasi maitoa, kiitos.

z+

piti ystävänpaäivän kunniaksi lukea oikein tosi romanttinen kirja ja se ole Georgette Heyer: Paholainen rakastuu

eul@@lia

Aloitin eilen Sofi Oksasen Stalinin lehmiä. Vaikuttaa mielenkiintoiselta. Samoja piirteitä kuin Puhdistuksessa. Lukeminen varmaankin rupeaa etenemään vilkkaasti, kunhan pääsee yli siitä, että kuvataan miten kannattaa oksentaa. Lukiessani pidemmälle, mietin onko tämä omaelämäkerrallinen kirja vai pelkkää fiktiota. Osaisiko joku kertoa?

kuikui

Olen kyllä samaa mieltä, Amerikan psyko oli puuduttavaa kamaa. Ja hyvin kuvottavaa myös. Vetovoimien lakeja en ole lukenut, mutta Lunar parkin olen ja se oli kyllä minustakin ihan toisella tasolla kuin Amerikan psyko, sitä oli mukava lukea, oikein piti ahmia. Siinä oli jotenkin synkän mystinen tunnelma joka kesti loppuun asti. Loppuun tosin vähän petyin.

kuikui

En valitettavasti osaa tähän vastata, mutta olen miettinyt ihan samaa. Jos ei ole omasta elämästä niin sitten on kyllä hyvin tehnyt kotitehtävänsä ja tutkinut aihetta, kirjoitus on tosiaan sellaista että voisi hänen itsensä kuvitella kokeneen nämä asiat.

Sain eilen Amerikan psykon loppuun ja aloitin sitten samoin tein Neil Gaimanin The Graveyard Bookin.

lukunurkantoukka

Itse lainasin juuri Nuotion Musta äänikirjana. En ole aikaisemmin lukenut (tai kuunnellut) yhtäkään hänen teostaan ja tämän yhden perusteella en mitenkään erityisemmin ihastunut Nuotion tyyliin. Jotenkin on sellainen tunne, ettei Nuotiosta ole dekkaristiksi esim. sanavalinnat ovat paikoin "outoja". En tiedä johtuuko äänikirjasta mutta välillä kuunnellessani huomaan vaipuvani omiin ajatuksiini ja kirjan tarina kulkee eteenpäin taustalla. Juoni ja kerronta ei jaksa pitää otteessaan. Pitäisi ehkä vielä yrittää tutustua Epun tuotoksiin kirjana...

äippä66

Kirppariostoksena Diane Pearsonin Csardas, jota aloittelen tänään.

memma82

Åsa Larsson: Aurinkomyrsky
Charlotte Bronte: Kotiopettajattaren romaani
Ken Follett: Taivaan pilarit
L.M. Montgomery: Anna opettajana

Lomaviikko :)

suvikuu

Maiju Lassila: Tulitikkuja lainaamassa. Seuraavaksi luen uudelleen J.Lehtosen Putkinotkon.

Höh

Menossa Holtin Presidentin salaisuus. Sitä ennen Pakkasen Rakkaudesta kuolemaan. Ja Pattersonin Iso paha susi (joka tuli taas luettua yhdessä illassa ja odotan jo seuraavaa Alex Cross-kirjaa).

Miksi kirjastossa käydessä käy aina niin, että joko löytyy liikaa houkuttavia kirjoja tai sitten ei yhtään kiinnostavaa ja on vaan pakko lainata jotain? Odotan jo parin viikon päästä alkavaa lomaa, silloin on aikaa lukea muutakin kuin "helppoja" dekkareita.