Omena, muttei lehmä

Just lopetin Kaplinskin Sama joki-romaanin. Kirjailijat ei osaa oikein kirjoittaa romaaneja (Leino, Saarikoski esim). Kaplinskillakin puhe on aika jäykkää, mutta kirja itsessään on älyttömän kiinnostava. Heti perään, tai no osin jo päällekkäin, aloin lukea Ozin Älä kysy yöltä. Pidän Ozista kovasti ja luulenpa, että tämä kirja on ainoa Oz-käännös, jota en ole vielä lukenut. Harmi. Täytyy lukea oikein hitaasti.

Ulkoelli kirjautumatta

En lue kirjoja. Muotilehdet riittää. On kyllä varaa ostaa kirjoja myös niitä viiden tähden kirjoja.
Golf on paras harrastus.

jänkäjoonas1943

Joe Hill
Sarvet. Erikoinen, tuoreella tavalla hauska. Päähenkilö Ingnatius Martin Perrish herää kankkuseen ja huomaa saaneensa sarvien myötä kyvyn lukea kanssaihmisten ajatuksia!

Mirjami

Liza Marklundin Panttivanki piti lukea yhteen menoon, Marklund hyvässä vedossa tässä uusimmassaan.

Ksantippa

Minä taas harrastan tennistä, omalla klubillani tietenkin. Talvisin käyn pelaamassa mieluiten Nizzassa, vaikka siellä hieman tuulista onkin. Luen myös ulkolaisia muoti-ja lifestylelehtiä, alkukielellä luettuna ne ovat mielenkiintoisempia.
Kirjoihin kuluu liikaa aikaa; sisäkköni käykin ne usein läpi etukäteen ja lukee minulle vain mielenkiintoisimmat ja keskeisimmät sivut.

Golf on pitkäpiimäinen ja nousukasmainen harrastus, mielestäni. Joudun joskus kohteliaisuudesta pelaamaan kierroksen.

Dekkaristi

Hauska kuulla, se on joululahjatoivomuslistallani :)
Itse luen parhaillaan Lapiduksen "Luksuselämää", joka mielestäni trilogian paras, ehdottomasti.

Mirjami

Regina Raskin Jouluihminen oli joulukirjaksi mainio. Luin lähes yhteensoittoon Katarina Wennstamin Tahran, häneltä aion kyllä kaikki seuraavatkin lukea, vakuutti. Nyt menossa Sari Malkamäen novellikokoelma Viisas vaimo.

Nostalgikko

Camilla Läckbergin uusin Änglamakerskan menossa, mutta en tiedä, luenko loppuun. Täytyy varmaan lopettaa kokonaan hänen kirjojensa lukeminen, kuten kävi Anna Janssoninkin kanssa. Kummankin kirjoissa tapahtuu nykyään lapsille jotain kamalaa. Lapsille tapahtuu todellisuudessa niin paljon kamalia asioita, että en halua enää sellaisesta romaaneja lukea.

Fiia

Mosterin Hylky luettu ja nyt menossa Katja Ketun Kätilö. Hylky oli mainio, Kätilö tuntuu todella järisyttävältä lukukokemukselta.

TonyM

Stephen King - Kuvun alla.

__________________
Kol Hakavod L'Tzahal

lukija-tar

Yritän lukea Saijonmaan uutta kirjaa, Alaston nainen taitaa olla nimi. Lainasin sen onneksi kirjastosta, ajattelin eteti stiä kannata ostaa.
Kirja on mielestäni mitäänsanomaton, toki alussa lukee eräänlaista kohellusta jonkin aikaa mieluusti, sitten tyssää.
Ehköä syynä on myös se etten ole "minkään sortin sosialisti", saati sitten kommunisti. Eli sitähän siinä on. Jätän kirjan kesken, vien takaisin kirjastoon, ei miellytä lainkaan. Kirjan ohessa oli cd. sen aion vielä kuunnella. Olimme ystävättären kanssa konserissaan, se oli kyllä hieno, mutta kirjaan petyin.
Hieman kesken on oululaisen kirjoittajan kirja... kauheata kun nimetkin unohtuu... Hannu Väisäsen kirjaa, se on mielenkiintoinen, pidän tyylistään.

Kipa

Luen Katja Ketun Kätilöä. Alussa kielen ronskius säikähdytti, mutta sellaistahan sota-aikakin lienee ollut. Pidän kirjasta.

Tanzaaa

Aloitin jo joku aika sitten lukemaan joululahjaksi saatua kirjaa nimi on : Charlaine Harris - Veren voima, on kyllä ollut minun mielestä ihan hyvä tähän mennessä ja laitoin tilaukseen jo toisen osan jonka nimi on : Verenjanoa Dallasissa =)

Dekkaristi

Emma Donoghuen "Huone". Luin yhtenä päivänä koko kirjan. Pieni, urhea poika joka kasvanut yhdessä huoneessa vangittuna äitinsä kanssa, ainoana toisena ihmiskontaktina sairas kidnappaaja.
Selviytymistarina, niin jännittävä, ettei voinut lopettaa kesken.
Elin kirjan tunnelmaa vielä pitkään lopetettuani ja suosittelen lämpimästi.

Anne

Nyt menossa Komisario Koskisen tutkimukset,luettu myös pari muuta Koskinen-kirjaa ja tykkäsin!

Mirjami

Mons Kallentoftin Syyskalma, oikein mainio dekkari.

Kristiina

Luen kirjaa Tarkoin vartioitu talo. On mielenkiintoinen, ei ole dekkari suinkaan.

Soile

Karin Brunk Holmqvistin Pieni potenssipuoti oli hykerryttävän hauska. Harvoin käy niin, että kun on saanut kirjan loppuun, selaa sitä vielä etsiäkseen herkullisimpia kohti. Tämän kirjan kohdalla minulle kävi niin.

Mirjami

Nyt flunssan kourissa maatessa on tullut luettua pari oikein hyvää uutta dekkaria. Roslund & Hellströmin Kolme sekuntia, joka on mielestäni aivan parhaasta päästä heidän muutoinkin loistavia dekkareita ja Ann Cleevesin Vera - kuolonkukkia, joka myös kyllä heti veti mukaansa.
Lisäksi pitkästä aikaa runoja, tällä kertaa Hannu Mäkelän Toden näköistä, runoja rakkaudesta ja ihmissuhteista ja varsinkin menneestä rakkaudesta "..miten lämmin on se iho, joka lumen sulattaa ja menneen unhoittaa. Koskaan en ole toivosta luopunut, ikinä en ole erehtynyt niin kuin nyt.."

anouk

Elina Tiilikan Myrsky. Aika mielenkiintoinen...

---arja----

Luen Tess Gerritsenin kirjaa Hiljainen tyttö

heidi:)

Hei! Anteeksi, että tälleen tunkean tähän väliin tämmösen mutta kirjoittakaapahan hakuun "kirjan kirjoittaminen" ja siellä on semmonen (ainakin tällä hetkellä viimeinen kirjoitus) pieni pätkä kirjottamastani kirjasta. Toivoisin mielipiteitä siitä, minkälaisen vaikutelman se antaa!! Kirjoitan sinne nimellä Heidi. Kirja on fantasiaa ja kertoo 14 vuotiaasta tytöstä joka joutuu seikkailuun taikaplaneetalle, ikuiseen talveen.:) Eikun lukemaan!

Heidi:)

Hei, korjaan vielä tohon, että keskustelu on nimeltään "kirjan kirjoitus" eikä kirjankirjoittaminen:)

Mirjami

Inger Frimanssonin Kylmä maa ei ollut perinteinen dekkari, vaan lähempänä romaania, ja erinomaista sellaista. Luin myös Åke Edwardsonin Niin korkealla pääskyset ettei niitä nähdä voi (ei dekkari), ja minut ainakin jätti vielä lukemisen jälkeen miettimään, miten elämästä ei voi koskaan tietää..ehdottomasti lukemisen arvoinen.

Mirjami

Miika Nousiaisen Metsäjätti. Ajankohtaista, muttei kulunutta tai jo kaluttua, päinvastoin, jopa perheen 17-v poika jaksoi lukea ja piti.