Anna-Anna

Joko ensi kesän matkasuunnitelmat alkavat herätä? Muokkasin viimekesäisen matkapäiväkirjamme julkiseksi nettipäiväkirjaksi ja laitoin sen osoitteeseen

http://www.Istrialle.vuodatus.net

Se kertoo automatkasta Istrialle itäisen Saksan, Tsekin, Itävallan, ja Slovenian kautta. Takaisin tulimme Slovenian, Italian, Sveitsin ja Saksan kautta. Aikaa käytimme noin viisi viikkoa.

Hyvää matkaa muillekin!

Aholansaari

Tällä kertaa avasin tietokoneen sen vuoksi, että olin aikeissa hakea perheelle sopivaa matkaa Kiinanmuurille ( ihan vaan huvin vuoksi!!). Olin aikeissa käydä läpi Matkalaukku-osion Kiina-keskusteluja, mutta klikkasin kuitenkin itseni "automatkalle Istrialle". Harvoin löytää yhtä mukavasti tehtyä matkakertomusta ja minä sentään luen näitä omasta mielestäni aika paljon. Kuvatkin kertoivat paljon matkasta. Perhetragedia toisen naisen kanssa on tullut myös omakohtaisesti koettua. Kohta täytyyy lähteä tapaninajelulle modernisti autolla pimeään talviaamupäivään.

sauna

Oli kiva lukea tutuista maisemista. Kaikkia noita paikkoja ei ole vielä koluttu, mutta ei siinäkään oltu käyty kaikkissa, missä me olemme käyneet.

Myös meillä on nykyään tuo toinen nainen autossa. Irlannissa se oli hauska kun ajoimme sen mnukaan pellolla pitkän matkaa eli ajoimme uutta moottoritietä, jota ei ollut kartassa. Meidän toinen nainen on eri merkkiä ja se ei takertele valtakunnan rajoissa, kun sinne on syötetty koko Eurooppa kerralla ja lisäksi Pohjois-Amerikka kevään reissua varten. Pieniä hauskuuksia kyllä tuo toinen nainen aiheuttaa täälläkin. Anopille mennessä se ehdottaa ajamaan parin mutkan kautta, vaikka ne on oikaistu jo 40 vuotta sitten. Sama riesa mökille mennessä, No emme noilla väleillä kyllä konetta tarvise muuta kuin muistuttamaan linnunpöntöistä tien varressa.

Anna-Anna

Olipa hauska nähdä, että palstan vakikommentaattorit Aholansaari ja Sauna ovat saman tien löytäneet linkkini ja jopa tykänneet lukea. Kiitokset lämmittävät aina, kyllähän sitä pikkuisen jännittyneenä ja uteliaana oman vaivannäkönsä tuloksen esille laittaa ja palautettakin odottaa.

Saunalle kommenttia paikoista, joita matkakertomuksesta ei löydy: Kokeneen matkaajan kommentit siitä, minkä ohi mahdollisesti olemme tietämättömyyksissämmekin ajaneet, olisivat aina hyödyllisiä. Voi olla, että emme sittenkään viimeistä kertaa ajelleet tuolla Euroopan kolkalla, vaikka jossain vaiheessa Istrian niemimaata siltä tuntuikin. Ja kuten olet joskus sanonut, vähän kerrallaan, seuraavalla kerralla voi aina parsia.

Toki matkojemme varrelle on kertynyt pysähdyspaikkoja jo aikaisemminkin, kuten Saunallekin niistä monista monista reissuista. Meillä on takanamme nyt kolme Kroatian matkaa. Kaikilla olemme tulleet takaisin Travemündeen, mutta kahdella ensimmäisellä olemme ajaneet alaspäin Via Balticaa ja Puolaa. Ensimmäisellä Bialystokin, Krakovan, Zakopanen, Ljubljanan ja Zagrebin kautta, toisella itäisempää Puolaa, jolloin matkamme varrelle jäivät mm Hajnowka ja se biisamireservaatti (Bialowieza?), Grabarka, Lublin ja Majdanek, Zanosc (anteeksi oikeinkirjoitus), Sanok, itäinen Slovakia, Eger, Budapest, Pecs, Harkany, Villany, Sarajevo, Mostar ja Dubrovnik. Kävimme Montenegrossa kääntymässä ja sitten Adrianmeren rantaa pitkin läntisempään Eurooppaan ja sinne Travemündeen. Näistä matkoista emme vielä kirjoitelleet nettipäiväkirjaa, mutta omat mapit toki on.

Vähän on kyllä sellainen tuntu, että ensi kesän lomamatka ei ole automatka Euroopassa. Niitä on jo monta, noin viisi viikkoa per kesä on kuljeskeltu. Sen takia meidän toinen naisemmekin oli enemmän joke, halpa kokeiluversio. Itse mukauduin tuollaiseen niin, että ihan varmasti meillä on täydellinen nainen mukanamme, kun ensi kerralla lähdemme. Tällä nykyisellä on liikaa kummallisia puutteita, joista kerroit. Yksi Klaukkalalainen tuttavani juuri ihmetteli, miksi kiersin hänen luokseen K-kaupan parkkipaikan kautta, kun suoraankin olisi päässyt...

sauna

Aloitetaan lopusta eli matkakokemusten kirjaaminen. Ensimmäisestä matkasta yritettiin tehdä matkapäiväkirja, mutta sen jälkeen on tehty vain loki kirjaa, jossa paikkoja kilometrejä, kellonaikoja, yöpymishintoja ja muuta mielenkiintoista. Ensireissulla kävimme Albanian rajalla kääntymässä, kun sinne ei silloin ollut asiaa. Tekstitetyt valokuva-albumit tehtiin. Myöhemmin skannasin ja tekstitin kuvat. Monistin ne neljälle lapsellemme. Tekstitys oli tärkeä, kun he eivät kaikkea muistaneet. Samoin meillä on jokaisessa albumissa reittikartta, siitä kiitos Finnairille, jolla oli aikoinaan penkintaskussa kartta, joita varmaan parikymmentä tallensin meidän perheen käyttöön (niitä on näkyvissä kuvasivuillamme netissä. Sitten hankimme valkokankaan ja sijoitimme sen ja diaheittimen kiinteästi takkahuoneeseen ja siirryimme pois paperikuvista. Näistäkin matkoista on kartat, mutta en ole jaksanut skannatta näitä tuhansia kuvia. Hankin kyllä diaskannerin, mutta on turhan työlästä iloon nähden.

2001 alkoi uusi kausi, kun perheen ensimmäinen Sonyn digikamera hankittiin (kolmas ja neljäs käytössä). Nämä kuvat ovat nykyisin netissä kaikkien katsottavissa, mutta laiskasti tekstitettyinä. Koskaan ei tunnu riittävän aikaa tekstittämiselle, mutta kaikista löytyy samasta paikasta reitti kartat tehtyinä Microsoftin Autoroutella tai Amerikan puolella saman firman Streets and Tripsillä. (eilen tuli uusin postissa Kanadassa asuvalta pojaltamme 29USD eli noin 20€). Kuvat varastoidaan nykyään PC-lle ja USB-ulkoiselle kovalevylle ja osin poltetaan rompuille niin, että on vähintään kahdessa paikassa usein kolmessa. (kolme kovalevyä on tähän menessä särkynyt) Tämän lisäksi kaikki on vielä verkossa, www.samila.1g.fi ja siellä matkat. Perhekuvat, joulut ym aukeaa vain perheenjäsenille salasanalla. Emme kuvaa toisiamme vaan mitä näemme ja koemme. Kun emme itse täytä kuviamme niin niitä voi näyttää muillekin. Muuten meillä on molemmilla kamerat ja kun kuvaaminen oli aluksi minun monopoli niin nykyään vaimo ottaa jokseenkin yhtä paljon kuvia omalla kunnon kamerallaan. Se siitä.

Niistä Euroopan näkemättömistä on vaikeampi kommentoida, kun ei tiedä kaikkia matkoja, mutta pari juttua kuitenkin. Kun kerran kävit mielelläsi kirkoissa kuten mekin niin Etelä-Saksassa on Wieskirche keskellä niittyä ja sitä prameampaa barokkikirkkoa on paha löytää. Myös Ettalin luotarin kirkko on pramea kuin mikä. Ranskasta kyllä komeimmat katedraalit löytyy. Olette varmaan aiemmilla matkoilla käyneet Kotkanpesässä, jossa kannattaa poiketa. Koska vaimoni rakastaa korkeita paikkoja olemme ajaneet ne melkein kaikki läpi. Stelvion, joka on todella komea ajoitte, mutta siinä vieressä oli Gavia, joka on myös upea niinkuin Dolomiittien solat (Sella, Pordoi ja Falzarego). Huom jopa matkailuautot ovat kiellettyjä Gaviassa eikä syyttä. Ranskan korkeat solat kuten Iseran eivät ole aivan yhtä komeita, mutta Tignesiin ja sieltä junalla ylös kesälläkin, kannattaa aina poikeata. (korkein eli Bonnet on vielä kokematta). Grossglockner on ajettu useamman kerran ja kerran yövytty Heiligenblutissa. Aikoinaan vedimme harrastuksena seurakunna bussimatkoja Éurooppaan ja silloin oli tärkeää bongata kaikki Olympia hyppyrimäet eli suomalaisten kunnian kukkulat.

Ensi kesänä on suunniteltu ajettavan Torontosta pojan perheen luota Seattleen vaimon pikkuserkulle, joka syksyllä kävi meillä viimeksi. Mantereen poikkiajo on vielä tekemättä ja reitille osuisi aika monta osavaltiota, jossa ei ole vielä käyty (37 on käyty) Suosittelen Amerikkaa ja auton vuokraamista siellä. Ympyrä on paras reitin muoto sillä auton jättäminen muualle kuin lähtöpaikkaan maksaa. Koska autojen vuokrat vaihtelee toimipisteittäin saman vukraamon sisällä,voi valita mistä auton ottaa kun ajaa ympyrän. Amerikka on suunniteltu autoilulle ja siellä on todella paljon helpompi ajaa kuin ahtaassa Euroopassa. Vinkkejä saa kysyä myös yksityisesti. Miedän kuvasivuilta löytyy sähköpostini.

Jatketaan joskus toiste lisää

Lusitano

viitsii kirjoittaa kuvien kanssa tänne, kiitos ! Tulimm eilen Lissabonista , ja luin Lissabon vuodatuksen ennen matkaa, oli tosi hyvä !


Istria vuodatuskin oli tuttua tekstiä & maisemia, olimme tänä kesänä piiiitkästä aikaa Istrialla, ja ajelimme samoja reittejä. Hienot kuvat & teksti.
Ensikesänä tarkoitus lähteä katsomaan mitä Montenegroon kuuluu, se on koluttu läpikotaisin jo Titon aikana, aika loppui tänä kesänä kesken, harmiksemme emme ehtineet Adrian rannikkoa niin alas, ja oli pakko lähteä kotiinpäin.

Anna-Anna

Onpa mukava nähdä, että syntyy keskustelua matkailusta.

Matkakuvien ja päiväkirjojen kanssa on pelattu meilläkin eri versioin. Minusta on aina tärkeää tehdä matka moneen kertaan: etukäteen, ajaen ja jälkikäteen, ja niinpä olen väsännyt kuvakansiot vuosien matkoista. Nyt parin vuoden aikana olemme kirjoitelleet nettipäiväkirjaa kuvineen ja ihan viimeisestä matkasta tein miehelle joululahjaksi Ifin kuvakirjan käyttäen pohjana sekä matkapäiväkirjaa että runsasta määrää kuvia. Tämä on tällä hetkellä se juttu, joka tuntuu kaikkein hauskimmalta. Kirja on tyylikäs ja kestävän oloinen. Tietty maksaa vähän, mutta onhan ne muistotkin arvokkaita. Itse asiassa yhden kirjan max sivumäärä (60) ei edes riittänyt. Ja onhan tämä taas yhdenlainen vaihtoehto katoaville digimuistoille.

Itse asiassa vielä yksi tapa kokea matka jälkeen päin on keskustella siitä muiden kanssa ja jakaa kokemuksia.

Ja ihan sama kokemus kuin Saunalla: Lapset ei muistaisi matkoista mitään, jos ei niille kertoisi nyt aikuisina, missä ne on käyneet. Mutta onhan niiden kanssa tehty monta muutakin juttua turhaan. Tutkimusten mukaan alle viisivuotias lapsi ei myöhemmin muista saaneensa karkkia, eikä kukaan muista mitään siitä, mitä on ala-asteella oppinut. Kannattaako siis ottaa lapsia matkalle, antaa karkkia tai opettaa koulussa?

Ihan harmittaa, että olemme ajaneet tuon Wieskirchen ja Ettalin ohi, aika läheltäkin matkalla Füssenista pohjoiseen. Ei vain olleet omalla kartalla vielä silloin. Nyt ovat, ja nettisivuiltakin näki paljon. Kiitos vinkistä!

Solateitäkin on ajamatta, kai vain muutama tunnetuin matkailutie on ajettu (Grossglockner, Timmelsjoch, Jaufenpass, nyt tämä Stelvio, sen jälkeen jotain Sveitsin puolella ja Sloveniassa Vrsic). Ajellaan lisää, jos sattuu reitteihin. Amerikkakin on ajamatta, luulen kyllä että erinäisistä ajankäyttösyistä suunnitellaan sinne ensin sukulais- ja kaupunkimatkaa. Saunan Nykin kuvat kävin sillä silmällä jo katsomassa.

Lusitano hei, Titon aikaiset muistikuvat kiinnostaisivat kovasti! Ei liikuttu vielä silloin siellä, ja kolmen vuoden takainen Montenegron visiittimmekin oli kovin pikainen.