| Miksi pidän BMW:stä?
Autolla ajaminen ja siitä nauttiminen on ennen kaikkea tunnekokemus. Ilman järjellä tehtyä luotettavaa tekniikkaa tämä nautinto saattaa jäädä lyhytaikaiseksi.
Joillain autoilla siirrytään paikasta toiseen. Joillain toisilla autoilla ajamisesta myös nautitaan.
Syitä on varmasti monia ja autoissa on myös yksilökohtaisia eroja, jotka ovat kiinni paljolti siitä miten auton edelliset omistajat ovat autoa käsitelleet.
Miksi BMW:llä ajaminen on minulle nautinto?
Kun painan kaasun pohjaan, niin auto lähtee suoraan. Se ei lähde tempomaan minnekään. Se vain lähtee. Samalla auto säilyttää myös oman hillityn arvokkuutensa, voimaa on - mutta se ei revi holtittomasti. Tämä kokemus -96 v12 750 sarjalaisella.
Kun ajan asfalttimutkatietä hymyssäsuin isäni puristaessa oikealla kädelläään auton ovenkahvaa - jälkikäteen valittaen alustan kovuutta - tiedän tavoittaneeni jotain oleellista. Nauran sisimmässäni puhdasta iloa ajokokemuksesta. Tämä kokemus 2000 luvun sporttialustaisella 316 mallilla.
Kumpaakin noista autoista kaipaan.
On niitä ollut huonojakin kokemuksia. Koeajotilanteissa todettuja. Edellisen omistajan vaurioittamat ripustukset/jousitus/alusta. Hengenvaarallinen 316 comfort. Toinen pikkuvikainen sporttialustainen 316 joka tuntui kyllä ihan comfortilta.
Ei BMW ole kaikille tarkoitettu. Vaikka autossa on voimaa ja ajettavuutta, niin sen ostajalta vaaditaan vain yhtä asiaa. Järkeä päähän. Niin kiire ei ole, että oman tai muiden elämän kunnioitus muuttuu kusipäisyydeksi.
On siinä huonojakin puolia. Merkkihuolto, joka yrittää kusettaa asiakkaita sen minkä ehtii. Sama taitaa kyllä olla kaikilla merkeillä, mutta varaosat ovat kalliimpia.
Tässä välissä on ollut muita kulkupelejä.
Nyt taitaa olla taas BMW:n vuoro.
| 
