|
Näen että täälläkin on kulkuneuvon omistajia ihmettelemässä sitä että miksi autot, jotka on tehty ajettaviksi, ovat niin kalliita.
Ei sellaista voi selittää kellekkään joka ei itse sitä pysty näkemään yhtä vään kuin voit selittää sokealle että millainen on punainen: Autoissa sillä merkillä ja että miten se on tehty, on paljon suurempi merkitys kuin Niken lenkkitoissuissa, jotka tulevat samalta linjalta kuin viiden euron lähimarketin tossut, vain 50-kertaisella hinnalla.
Siitä ei pääse mihinkään että loistoauton pitäminen maksaa sen minkä se maksaa: Bensaa palaa paljon enemmän kuin pienessä autossa mutta vakuutusmaksu ei ole sen rinnalla enää merkittävä ongelma, ensimmäiseksi autoksi niitä ei ostella ja pidempään auton omistaneilla on bonuksia niin paljon että vakuutuskulut ovat samaa luokkaa kuin katsastus+vero.
Muutaman tuhannen autoon ei kaskoa kannata ottaa, se maksaa auton uushankintahinnan joka kolmas vuosi eikä korvaa kuin parhaimmillaankin alimman mahdollisen lunastushinnan, hyvässä tapauksessa puolet auton arvosta ja pieniäkään korjauksia ei tehdä, vaan lunastetaan auto pois, koska se on halvempaa vakuutusyhtiölle.
Jos taas otat lunastushinnan käteen ja haluat pitää raadon, korvaussummaa alennetaan ensin heti 50% ja lopusta vähennetään raadon arvo. Kun olet vakuutusyhtiö, voit varastaa miten paljon haluat.
Toisaalta: 24ke pienen kopperon arvo tipahtaa 7 tonnia heti ekana vuonna ja sen jälkeen 2-3 tuhatta vuodessa. Sillä rahalla jos ylläpitää vanhaa, jo tehtaalla hyvin tehtyä autoa, niin se myös pysyy kunnossa ja kun arvo on pieni jo ostaessa niin etpä häviä rahaakaan merkittävästi ja sinulla on paitsi hyväkuntoinen auto, niin hyvä auto. Koko ajan.
Uusi sellainen maksaakin 50 tuhatta ja arvo vastaavasti tipahtaa tuplasti enemmän kuin 25 tuhannen autolla. Uusi auto on taloudellisesti mielekäs vain jos itse et osaa tehdä mitään: Vähänkin harrastushenkeä omaavalle taas vanhempi auto on ainoa mielekäs, pääomakulujen takia.
| 
