Miten lähestyä yhtä tyttöä?

Olen menestynyt huonosti naisten kanssa, enkä ole koskaan seurustellut. Huono menestys johtuu yksiselitteisesti ulkoisista seikoista. Tyttökaverieni mukaan olen mukava, järkevä, hyväkäytöksinen ja luotettava. Olen hyvässä kunnossa, koska urheilen paljon. Lihaskimppu en ole, enkä nyt mikään erityisen komea ole. Nettideiteissäkin olen saanut naisilta paljon kehuja, mutta aina tutustuminen päättyy kuvan vaihtamiseen, joten selväksi on tullut, että naiset eivät ulkonäöstäni pidä. Kyllä se kai pitää tunnustaa, että ulkonäkö on ainoa asia millä on merkitystä.

Muutama vuosi sitten tutustuin yhteen tyttöön, joka oli silloin varattu. Hän on kaikilla tavoin huipputyyppi, sellainen luonnollinen ja tosi mukava. Hänestä voi kyllä olla aika varma, että hän ei esitä mitään muuta kuin mitä hän oikeasti on, eikä hän pelaa mitään pelejä toisten kustannuksella. Emme ole nähneet toisiamme usein, joten en häntä kovin hyvin tunne. Viimeisen puolen vuoden aikana olemme jutelleet enemmän Facebook:ssa minun aloitteestani. Emme edelleenkään näe kovin usein.

Pääsiäisenä, maanantaina hän oli Facebook:ssa. Lyhyesti juttelimme. Kyselin hänen kuulumisiaan ja hänellä oli mieli maassa. Hän oli eronnut poikaystävästään kolmisen viikkoa aikaisemmin. Sitten kysyin, että onko hän paikkakunnalla, mutta hän ei ollut. Olin leiponut mustikkapiirakkaa ja sitten vaan totesin hänelle, että olisin voinut piristää häntä tarjoamalla mustikkapiirakkaa (hän siis asuu melkein naapurissani). Hän vastasi hymiön kera, että ehdotukseni oli mukava ajatus. Sanoin hänelle lopuksi jotain piristävää ja hän kiitti mukavista sanoista.

Juttelen hänen kanssaan aina välillä Facebook:ssa oli tässä vajaan kuukauden jakso, kun hän jutellut hänen kanssaan. Reilu viikko sitten ehdotin hänelle uudestaan, että voisin tarjota tekemääni mustikkapiirakkaa. Hän vastasi, että täytyy katsoa jossain vaiheessa, mutta ei vielä. Hän kertoi, ettei ole vielä päässyt yli erosta ja haluaa mieluummin rauhoittua kotona töiden jälkeen. Hän lupasi harkita, että tulisi joskus myöhemmin syömään eli hän otti ehdotuksen ihan hyvin vastaan, vaikka kieltäytyikin.

Nyt vaan on sellainen olo, että tässä voisi olla tilaisuus. Tosin tämä tunne on ollut muutaman kerran aikaisemminkin, eikä mitään niistä ole syntynyt. En oikein tiedä, että miten veisin asiaa eteenpäin. Hän tietää kyllä sen, että olen sinkku ja olen etsiskellyt tyttöystävää. Hän joskus kehui, että olen huumorintajuinen, kohtelias, hyväntuulinen. Olen hänen mukaansa komeassa ja urheilullisessa kunnossa. En tiedä, mitä hän sillä tarkalleen ottaen tarkoitti, mutta kai hän minusta ainakin jollain tavalla pitää. Itse en enää usko siihen, että löytäisin tyttöystävän, kun olen jo 27v, enkä ole seurustellut. Ei vaan jotenkin osaa antaa periksi, vaikka itsensä kannalta olisi parempi lopettaa itsensä kiusaaminen.

En vaan oikein nyt tiedä, että kuinka häntä lähestyisin. Ei hän vielä ole erosta yli päässyt, mutta jollakin tavalla voisi vihjata, että olisin kiinnostunut jostain muustakin kuin kaveruudesta. Mutta miten tämän voisi tehdä hienovaraisesti? Tämä tyttö on kuitenkin minut hyväksynyt sellaisena kuin olen ja kyllä hän ymmärtääkseni ainakin jollain tavalla minusta pitää. En kyllä tiedä, että onko hän minusta kiinnostunut seurustelumielessä. Miten saisin tytön kiinnostumaan ja kannattaisiko minun jossain vaiheessa kertoa hänelle suoraan, että olen ihastunut häneen?

Alkuperäinen kirjoittaja Sinkkumies85

Olen menestynyt huonosti naisten kanssa, enkä ole koskaan seurustellut. Huono menestys johtuu yksiselitteisesti ulkoisista seikoista. Tyttökaverieni mukaan olen mukava, järkevä, hyväkäytöksinen ja luotettava. Olen hyvässä kunnossa, koska urheilen paljon. Lihaskimppu en ole, enkä nyt mikään erityisen komea ole. Nettideiteissäkin olen saanut naisilta paljon kehuja, mutta aina tutustuminen päättyy kuvan vaihtamiseen, joten selväksi on tullut, että naiset eivät ulkonäöstäni pidä. Kyllä se kai pitää tunnustaa, että ulkonäkö on ainoa asia millä on merkitystä.

Muutama vuosi sitten tutustuin yhteen tyttöön, joka oli silloin varattu. Hän on kaikilla tavoin huipputyyppi, sellainen luonnollinen ja tosi mukava. Hänestä voi kyllä olla aika varma, että hän ei esitä mitään muuta kuin mitä hän oikeasti on, eikä hän pelaa mitään pelejä toisten kustannuksella. Emme ole nähneet toisiamme usein, joten en häntä kovin hyvin tunne. Viimeisen puolen vuoden aikana olemme jutelleet enemmän Facebook:ssa minun aloitteestani. Emme edelleenkään näe kovin usein.

Pääsiäisenä, maanantaina hän oli Facebook:ssa. Lyhyesti juttelimme. Kyselin hänen kuulumisiaan ja hänellä oli mieli maassa. Hän oli eronnut poikaystävästään kolmisen viikkoa aikaisemmin. Sitten kysyin, että onko hän paikkakunnalla, mutta hän ei ollut. Olin leiponut mustikkapiirakkaa ja sitten vaan totesin hänelle, että olisin voinut piristää häntä tarjoamalla mustikkapiirakkaa (hän siis asuu melkein naapurissani). Hän vastasi hymiön kera, että ehdotukseni oli mukava ajatus. Sanoin hänelle lopuksi jotain piristävää ja hän kiitti mukavista sanoista.

Juttelen hänen kanssaan aina välillä Facebook:ssa oli tässä vajaan kuukauden jakso, kun hän jutellut hänen kanssaan. Reilu viikko sitten ehdotin hänelle uudestaan, että voisin tarjota tekemääni mustikkapiirakkaa. Hän vastasi, että täytyy katsoa jossain vaiheessa, mutta ei vielä. Hän kertoi, ettei ole vielä päässyt yli erosta ja haluaa mieluummin rauhoittua kotona töiden jälkeen. Hän lupasi harkita, että tulisi joskus myöhemmin syömään eli hän otti ehdotuksen ihan hyvin vastaan, vaikka kieltäytyikin.

Nyt vaan on sellainen olo, että tässä voisi olla tilaisuus. Tosin tämä tunne on ollut muutaman kerran aikaisemminkin, eikä mitään niistä ole syntynyt. En oikein tiedä, että miten veisin asiaa eteenpäin. Hän tietää kyllä sen, että olen sinkku ja olen etsiskellyt tyttöystävää. Hän joskus kehui, että olen huumorintajuinen, kohtelias, hyväntuulinen. Olen hänen mukaansa komeassa ja urheilullisessa kunnossa. En tiedä, mitä hän sillä tarkalleen ottaen tarkoitti, mutta kai hän minusta ainakin jollain tavalla pitää. Itse en enää usko siihen, että löytäisin tyttöystävän, kun olen jo 27v, enkä ole seurustellut. Ei vaan jotenkin osaa antaa periksi, vaikka itsensä kannalta olisi parempi lopettaa itsensä kiusaaminen.

En vaan oikein nyt tiedä, että kuinka häntä lähestyisin. Ei hän vielä ole erosta yli päässyt, mutta jollakin tavalla voisi vihjata, että olisin kiinnostunut jostain muustakin kuin kaveruudesta. Mutta miten tämän voisi tehdä hienovaraisesti? Tämä tyttö on kuitenkin minut hyväksynyt sellaisena kuin olen ja kyllä hän ymmärtääkseni ainakin jollain tavalla minusta pitää. En kyllä tiedä, että onko hän minusta kiinnostunut seurustelumielessä. Miten saisin tytön kiinnostumaan ja kannattaisiko minun jossain vaiheessa kertoa hänelle suoraan, että olen ihastunut häneen?

Sulla on niin järkeviä ajatuksia, että ilmiselvästi tyttökin on hyvä tyyppi.

Kuitenkin, voi olla, että juuri eronneella ei ole haluja eikä edes energiaa ajatella uutta suhdetta. Itse erotessani en voinut kuvitellakaan vakavaa kenenkään kanssa moneen kuukauteen (vaikka suhteen aikanakin tuli flirttailtua vaikka kenelle...). Eli alkoi lähinnä ahistaa, jos koin, että joku teki itseään tykö. Voisin kuvitella, että tyttö arvostaa sinuakin ja jos hänellä ei ole eron jälkeen tarvetta näyttää, että "hänkin löytää jonkun", niin hän ei ole kiinnostunut nyt suhteesta ellei vastaan tule "rakkautta ensisilmäyksellä".

Vaikea sanoa, kun en tiedä tarkemmin tyttösi tapausta. Naiset ovat kuitenkin fiksuja tunneasioissa ja voisin kuvitella, että hän yrityksistäsi aavistaa, että olet kiinnostunut. Sinuna olisin hyvin hienovarainen siinä, ettet ärsytä häntä. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettet voisi olla häneen yhteydessä ja luoda kontaktia; kannattaa haistella tilannetta ja luoda omatilannetaju parhaimmilleen, jotta tietää, mitä kannattaa ehdottaa. :)

Kannattaa varmaan häneen yhteyksissä ollessaan kysellä, mitä hän on vapaa-ajallaan tehnyt (uusia harrastuksia = uusia asioita elämään täyttämään vanhoja menetyksiä, biletystä = haluaa mennä eteenpäin ja saada elämään vipinää, paljon töitä = tarvitsee tekemistä ja ajattelua, jotta elämässä eteenpäin pääsy olisi helpompaa...) Voisitkohan kysyä häntä kanssasi kahville tai shoppailuun makutuomariksi tai muuta tuollaista?

Tsemppiä!

Mielestäni sinun kannattaisi tutustua tyttöön ensin ihan vain ystävänä. Pyydän häntä vaikka mukaan johonkin teitä molempia kiinnostavaan tapahtumaan (olette kirjoitelleet, joten tiedät varmasti millaisia asioita hän harrastaa). Ole oma itsesi ja juttele niitä näitä, arkisia juttuja mitä muidenkin kaveriesi kanssa puhelisit. Missään nimessä ei kannata yrittää tehdä vaikutusta esimerkiksi olemalla aivan samaa mieltä kaikesta tai kehumalla liikaa, saati sitten kertomalla ylenpalttisesti vitsejä - se kuultaa helposti läpi, eikä yleensä johda toivottuun lopputulokseen. Toisaalta, jos et heti toivo liikoja, saatat yllättyä iloisesti!