Mitä teen??

Tarvitsen saada joltain apua, kun enää oma pää ei ratkaise tätä ongelmaa..

Olen ollut mieheni kanssa yhdessä kolmisen vuotta. On ollut hyviä että huonoja aikoja, mutta kaikesta aina selvitty. Oma talo ostettii vuos sitten, kihlat ois tullut nyt heinäkuussa, kunnes viime maaliskuussa mies kärähti.. Oli ollut kuukauden ajan suhteessa toiseen naiseen, omien sanoin eivät ole harrastaneet seksiä. Mies kuukauden ajan pimitti sitä, enkä varmaan vieläkään sitä tietäisi, jos ystävä ei olisi minulle kertonut. Mies oli kalijapäissää kertonut tästä toisesta naisesta ystävälle, joka kertoi sitten minulle.. Erottiin, annoin anteeksi, palattiin yhteen.. Kunnes taas erottiin, palattiin yhteen, erottiin.. Riitaa oli paljon, eikä luottamusta. No mies muutti pois talosta toukokuussa ja sovittiin, että tämä oli nyt tässä.

Mies kyttäili, ajeli talon ohi ja oli pakko tunkea käymään, jos oli jonkun vieraan auto pihassa. Kerran tuli aamuyölläki sisällekkin (tiesi avaimen piilopaikan pihalta), kun ystäväni oli minulla yötä, eikä tiennyt kenen auto oli! Kyseli mitä teen, missä meen ja kenen kanssa. Viikolla vannoi rakastavansa eikä koskaan enää tekisi minulle pahaa, oli myös yötä luonani, sitten viikonloput miehestä ei kuulunut mitään, oli ryyppäämässä maailmalla omien sanojensa mukaan, aina viikonloppuisin vitutti niin paljon, ettei halunnut paskaa oloaan näyttää mulle, siksi ei sillo voitu nähä.. Mutta jos sai selville, että minä lähin ryyppään, piti päästä mun luo yöksi/laittaa viestiä/soittaa/ottaa selvää missä olen ja kenen kanssa. Tätä jatkuu siis vieläkin.

No nyt viimiset viikot ovat olleet rankkoja minulle, etten tiedä mitä minä teen sen miehen kanssa. Rakastan häntä kovasti enkä tahtoisi erota.. En haluaisi luovuttaa, onhan muistaki ongelmista ennenki selvitty, mutta..

No viime ajat mies on alkanut ottamaan kovasti kuppia ja alkanut liikkumaan "väärissäporukoissa" mistä en tykkää ollenkaan. Nyt asutaanki erillään.. Mies tekee viikonloppuna ryyppyreissuja pitkin maailmaa kertomatta minulle. Itse en juo pahemmin koskaan tai ole viihteellä, koska olen viikonloppu yöt töissä. Mies laittaa hyvän yön viestin, kunnes saan selville kavereilta ym., että missä mies on yöt oikeasti viettänyt. Viime viikonloppuna taas riita oli minun syy, kun soitin hänelle, että milloin hän tulee kotia, kun päivällä lupasi tulla minun luokseni. Huusi, raivosi ja haukkui, ettenkö näe mitä saan taas aikaan.. SIttenpä miehestä ei kuulunutkaan pariin päivään mitään. Selvisi sitten viikonlopun jälkeen, että oli ollut Tallinnassa. Kostoksi kuuleman lähti sinne, kun soitin hänen perään, kun oli kavereiden kanssa kylillä. Oli elättäny narkkarikaverinsa koko reissun ajan ja minun kanssa ei ollut viikkoa aiemmin varaa lähteä minnekkään viettään kesälomareissua..

Oon jo niin rikki näisä valehteluista. Kuuleman ei ole ketään naista hällä, puhelin tosin pitää aina olla autossa, jos on minulla käymässä tai jos on yötä, puhelin laitetaan äänettömälle tai jos joku soittaa niin ei vastaa, ei kuulema ole mikään tärkeä, jolle pitäis vastata.. Tiedä ees mitä miettiä ja mitä uskoa mitä miehen suusta tulee. Hänestä tullut ihan eri ihminen mitä on joskus ollut, ennen ei koskaan valehdellut, nykyään valehtelee millon mistäkin ja puhuu helposti ittensä pussiin, ennen joi kohtuudella, nykyään pitää koko viikonloppu olla ihan töttöröö. Olen vaan miehelle sanonut, että kyllä me selvitään tästä, jos vain lopettaa valehtelunsa ja vähentää ryyppämistä. Syytä ei kuuleman tiedä miksi valehtelee.

Mitä te tekisitte tässä tilanteessa? Odotanko, että mies nyt rellestää ja elää nuoruuttansa ja jos sitten muuttuisi taas ihanaksi omaksi itsekseen vai teenkö tässä vaan itelleni hallaa..? Voikun rakkaus vaan voisi loppua yhtäkkiä, niin olisi paljon helpompaa..

Viestisi perusteella kyllä kuulostaa siltä, että tuosta suhteesta ei hyvää seuraa.

Monet asiat tilanteessasi muistuttavat omaa tilannettani, jossa roikuin - häpeä tunnustaa - useita vuosia !!!Kestin valehtelun eli kieltäydyin näkemästä totuutta ja uskoin vakuuttelut siitä, että "olen ainoa nainen", vaikka oli pyörittänyt ilmeisesti koko ajan useita naisia yhtäaikaa, katoili teille tietämättömille jne. Samoin hänet vihdoinkin jätettyäni hän alkoi vakoilla elämääni, menemisiäni ja tekemisiäni ja jopa töissäkäyntiäni eli oli täysi "stalker".

Miesystäväsi elämässä myös alkoholi näyttelee ilmeisesti suurta osaa. Tietysti on mahdollista, että hän muuttaa alkoholi- ja muutakin käyttäytymistään, mutta varmaa se ei ole. Jaksatko sinä odottaa muutosta tai pystytkö enää koskaan luottamaan häneen? Luottamus on kuitenkin mielestäni tärkeimpiä, ehkä tärkein, parisuteen tai minkä tahansa ystävyyden kulmakivi.

sinun kannattaa tietysti miettiä tarkaan, ennen kuin teet lopullisia päätöksiä, mutta älä odota miehen muuttumista liian kauaa!

Täytyy sanoa että ihmetyttää miksi ylipäänsä olet edes alunperin lyöttäytynyt yhteen moisen häntäheikin ja juopon maankiertäjän kanssa ???! Vai onko hän sitten ollut aivan täysin eri ihminen aikaisemmin. Itse en katselisi tuollaista hetkeäkään, sen verran omanarvontuntoa jo tässä yli 40-iässä löytyy!
Hyi hemmetti, miksi naiset antavat kohdella itseään kuin jotain kynnysmattoa ?

Ja yleensäkin nykymaailmassa ihmetyttää että miksi niin usein kuulee että "puolisolla on ollut toinen jo niin ja niin kauan..." - eiköhän ole annettu vähän liikaa vapautta sille toiselle jos pystyy sahaamaan silmään ihan kuinka vaan.. vai sokeitako sitä ollaan ? Tietysti luottaa pitää, mutta eihän nyt tyhmä tarvitse olla!

Anteeksi, mutta suututtaa puolestasi.

Kiitokset vastauksista!

Kun miehen tapasin kolmisen vuotta sitten, oli sillo jonkin verran retuperällä mm. ryyppäili, oli velkoissa, poliisin silmien alla jne. Kun mein suhe muuttui vakavaksi, mieskin muuttui täysin. Ei enää rellestänyt ja maksoi ittesä pikavipeistä jne kuiville. Joi myös tosi harvoin silloin, omasta ittestään se juominenki siltä loppui. Mies oli mitä herttaisin ja välittäväisin ihminen, jota olen koskaan tuntenut. Ei koskaan edes vilkaissut muita naisia, luotin häneen täysin.

Ja tähän toiseen naiseen liittyen, miten en tiennyt mitään, vaikka välillä ihmettelinki mieheni muuttuvaa käytöstä, tapahtui silloin, kun minä olin töissä (viikolla päivät, viikonloppuna yöt). Mies sanoi aina hyvät yöt ja aikoi alkavansa nukkumaan, mutta kun lähdin töihin viikonloppuisin, lähti mieskin sillo naista tapaamaan työtuntieni ajaksi.. Tämä tuli vasta julki, kun mies itte kiinni jäämisen jälkeen kertoi minulle. Arkisin mies kävi salilla, jossa naista tapasi ja meni useasti salin jälkeen "kaverille", joka paljastuikin täksi naiseksi..

Typerähän minä olen, kun annan tehä ittelläni näin.. Järki sanoo, että lähteä, mutta tunne sanoo jäädä, muuttui mies aikaisemminkin, miksei nytkin.. Täytyy silti myöntää, silti taas kauhulla ootan viikonloppua, minne mies taas "katoaa". Joka kerta kun päätän, että tämä oli nyt tässä, enää en katso yhtään reissua, juopottelua, valehtelua, mies saa minun pään aina kääntymään takaisin hänen puolelleen. Ja jos en käännä, mies alkaa "seuraamaan" elämääni, utelee, ajelee talon ohi, pommittaa viesteillä/soitoilla ja vannoo rakastavansa minua yli kaiken ja lupaa muuttua. Milloinkahan muutos sitten tulee, vai tuleekohan ollenkaan..?

Oisko mies joku persoonallisuushäiriöinen, narsisti tai jotain, ei normaali ihminen noin paljon muutu äärilaidasta toiseen. Vai onko sinulla taipumusta idealisointiin, unohdat miehen huonot puolet kun on kiltti kausi menossa? Takuuvarmalla elämäsi tulee tulevaisuudessakin olemaan nuorallatanssia tuon miehen kanssa. Sitäkö suhteeltasi haluat?

pettämistä, valehtelua, ryyppäämistä, omia yllättäviä reissuja, velkoja, kyttäämistä.

Tätä saat jos jatkat, tätä saat jo nyt, koska siedät sitä ja mies tietää sen.

Jos mies muuttuu joskus, niin se etsii itselleeen naisen, joka ei anna anteeksi sitä ensimmäistäkään kertaa. Sinä olet antanut ja menettänyt arvostuksen, lopullisesti. Nyt mies vain testaa kuinka pitkään voi elää kanssasi noin, aina saa anteeksi ja voi palata takaisin. Samalla mies pitää silmät auki muualle päin.

Ihan oman itsekunnioituksesi takia: Älä katsele käytöstä ja ihmistä jonka käytöstä et hyväksy.

Terapiassa (7) | Tv | Areena | yle.fi

Suosittelen katsomaan Terapiat sarjaa. Jotain sinä ap. saat kummallisesta miessuhteestasi itsellesi.

Näin tutustumisen aikoihin vain miehen hyvät puolet. Se on tyypillistä ihmiselle, joka on
valmis rakastumaan. Jos olisit ollut hyvässä suhteessa tuskin olisit edes vilkaissut koko ihmiseen.

Jos miehesi haluaisi sinut ja olla sainun kanssasi, niin ei hän lähtisi Tallinnaan rellestämään vastaamatta puhelimeen. Juoppo löytää aina tekosyyn lähteä juomaan, syyhän tuohonkin oli sinun, eikös?

Kyllä sen huomaa, kun mies on tosissaan. Nyt et ehkä usko, mutta miehellä on aivan varmasti peliä muiden naisten kanssa. Kännääminen on sekin jotain, mutta päiväkaupalla "katoaminen" ja onneton syy siihen.. Sinulle voi tehdä noin, joten miksipä ei.

En usko, että mies lopettaisi ryyppyreissuja tai narkkareiden kanssa hengailua jos muutatte yhteen/palaatte yhteen. Eihän hänen nytkään tarvitse laittaa tikkua ristiin, että saisi sinut takaisin. Tämä on miehelle hyvä tapa elää. On vakimimmi, mutta vapautta mennä ja tulla miten vaan - kenen kanssa vaan.

Sellasella ihmisellä, jolla ei ole mitään salattavaa, ei salaa mitään.

Ens kerta ku puhelin soi ja mies ei vastaa, niin vaadi vastaamaan. Kylläpä pitää sinua tyhmänä, et kai ole?

Ja et kai ole palaamassa yhteen ennen kun ryyppyreissut on lopetettu? En sano, että tollasen miehen kanssa kannattaisi palata yhteen, mutta jos palaatte niin muutoksen miehessä olisi tapahduttava ennen sitä. Ei "sitten kun-elämää".

Onnee ja menestystä! Vaikka nuo kaks taitaa edellyttää miehen vaihtoa..

Vasta kun sun itsetunto on kohdillaan huomaat, ettet miestä halua lähellesi.

kuulostaa tutulta :/ itselläni on vaan sellainen tilanne että olen nyt rv 32 raskaana, eli olen aikalailla jumittunut kotiin.. Mies oli alku aikoina aivan ihana. Tää vuosi on paljastanut hänen kyntensä.. Kaikki alko siitä kun katosi viikoksi. Sano aamupäivällä että lähtee kaverinsa kanssa salille, odotin odotin ja odotin.. Kello läheni iltaa ja huolissani ku olin aloin hänelle soittamaan. Kun sain kiinni, niin aivan naamat. Itkein, mietein mitä tapahtuu ja miten voi tehdä näin minulle ja tulevalle lapselle.
Tosiaan viikko meni, ja sit alko tulemaan rakkauden tunnustuksia. Tyhmänä otin takaisin.. Iloa ja onnea, turhia lupauksia kesti n.9 päivää. Sit alko taas kaikki alusta.. Tällä kertaa matka kesti kaksi viikkoa. Ja tänä aikana sain sellaisia puheluita häneltä etten kehtaa niitä edes kirjoittaa.. :o
aloin tuona aikana miettimään etten halua tuota ihmistä lapseni lähelle, että olkoot narkkari kavereidensa kanssa (en viedä mitä mahto itsekkin käyttää..) noo hän huomasi että aloin kokoamaan itseäni pystyyn enkä enää alkanut itkemään puheluiden aikana. Rakkauden tunnustuksia satoi, anteeksipyyntöjä, selityksiä. Olin luvannut itselleni ettei enää ikinä, mutta arvaatkaa? Ikävä voitti. Otin TAAS takaisin. Tiesin tasatarkkaa että pitää mua itsestään selvyyten. Tänne voi aina palata.. Alku meni vaihteeksi hyvin, mutta sit huomasin ettei vastannut puheluihin vieressäni, otti puhelimen jopa suihkuun mukaan.. :D joka päivä aloin huomaamaan jotain tälläistä. Myös sali alko kiinnostaa enemmän.. Se vaan veny joka kerta kun kuulemma piti poiketa kaverilla ja päläpälä..

Meinasin menettää välini hänen takia perheeseeni, inhosi heitä. Niin, he näkivät mitä teki, yrittivät saada silmäni auki mikä ärsytti miestä ylikaiken. Ja mä otin asian sillai et ajattelin perheeni haluavan olla yksin.. Onneton. ISO VIRHE.
Tänään, mies lähti aamulla yhdeksältä käymään kaupungissa.. Viemässä kuulemma siskolle rahaa. Vieläkään, en ole hänestä mitään kuullut. Enkä soita perään.. Sain perheeni kanssa asiat sovittua, tajusin vihdoin mitä yrittivät todistaa minulle. Tällä kertaa saa olla viimeinen kerta kun tämä k.pää ovesta astuu sisälle. Tavarat on pakattu ja pihalta saa noutaa.. Enkä enää mene siihen ansaan että vastaan hänen puheluihinsa, tätä päätä ei käännetä nyt.

Jaksamisia sinulle ja yritä olla vahva! Jos he oikeasti rakastaisivat niin eivät satuttaisi.. Karu totuus.

"Kun miehen tapasin kolmisen vuotta sitten, oli sillo jonkin verran retuperällä mm. ryyppäili, oli velkoissa, poliisin silmien alla jne."

NORMAALIN NAISEN PÄÄKOPASSA TUO SAISI HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN TÄYSILLÄ!

Kun seuraavan elämäsi miehen tapaat, katso nyt hemmetissä ettei hän ole retuperällä, veloissa, ryyppää tai ole poliisin seurannassa mistään syystä. Ei enteile hyvää kenestäkään mieskandidaatista jos tuollaiset merkit on jo tavatessa. Mies jaksoi tsempata ja pussailla ja vedättää sinua sen aikaa kunnes sai sinut ostamaan kanssaan talon ja sitten hellurei, juhlat voikin jatkua kun hän ajattelee että olet taloudellisessa satimessa. Ja maksatko sinä siis taloa yksin sillä välin kun mies ryyppää ja rellestää. Jos mies poistui toukokuussa, onko talon omistussuhteet laitettu uusiksi vai maksatko sinä hänelle vielä ilmaisen talonpuolikkaankin. Onko se äijänkepuli edes töissä missään jos pystyy kaksin käsin viinaa ja huumeita veteleen muitten puliveivarien kanssa jatkuvasti.

Onko kunnollisissa miehissä sinusta jotain vikaa? Ovatko he liian tylsiä. Pahat pojat taas saavat polvesi lyömään setsuuria. Kaipaat säpinää elämään ja otit tällaisen miehenparannusprojektin itsellesi. No nyt olet saanut säpinää koko rahan edestä.

Eroa miehestä kokonaan. Älä pidä mitään yhteyttä sen perästä.
Jos yhtään välität itsestäsi, niin eroa.