Lainaus:
Alkuperäinen kirjoittaja Tahtoisin vain halata  Olen erään tytön kanssa samassa kesätyöpaikassa. Molemmat ollaan 18v. Tein hänen kanssa yhdessä töitä pari päivää ja töiden ohella ihastuin häneen täysin. Hänen hymy ja positiivinen olemus oli jotain joka sai minun tylsään päivään virtaa. Häntä kun katson silmiin en haluaisi kääntää katsetta pois koskaan. Päivät pitkät ajattelin häntä ja sydämmeen pisti jännästi aina siinä samalla. Olin onnellisimmillaan tuolloin. Ehdin jo suunitella, että pyydän häntä treffeille vikana työpäivänä. Oletin, että teemme joka päivä yhessä töitä ja että siinä sammalla tutustumme toisiimme.
Seuraavalla viikolla sain selville, että en tee enään hänen kanssa töitä :( Meinasin purskahtaa itkuun ja tulin todella surulliseksi. Teki mieli vain heitellä tavaroita. Eniten harmitti se, että nyt en tulisi näkemään häntä muulloin kuin tauoilla, jolloin pieni ruokala on täynnä ihmisiä. Siinä on todella vaikea aloittaa keskustelua. Olen jo valmiiksi todella ujo ja sosiaaliset lahjat ovat TODELLA huonot. Hänen seurassa olen kylläkin hyvinkin vapautunut ja tunnen oloni turvalliseksi.
Mutta silti aion pyytää häntä kahville, tulee se hänellä aika puun takaa. En halua jäädä jossittelemaan varsinkaan kun kaikki energia menee hänen ajatteluun. Hän ei ole osoittanut kiinnostusta, mutta oli meillä välillä ihan kivaa töitä tehdessä. Ehkä hän saattaakin tykästyä minuun.
Jos hyvin menee ja hän suostuu lähtemään ulos eniten mietityttää, että miten saan pidettyä keskustelua yllä. Minun on todella vaikea keksiä mitään sanottavaa. Miten teidän ekat treffit ovat menneet ja mistä olette keskustelleet?
Ainiin tytön tapaamista edeltävä viikkona olin kännissä kaverille vakuuttanut, että tulen löytämään vielä todella mukavan tytön. Tämä lause tuli ekaa kertaa suustani. Ehkä tämä on se ;) I really hope |
Toivottavasti onnistaa, mutta pettyyksiin kannattaa varautua.
Ehkä tuossa tilanteessa olisi helpointa aloittaa keskustelu kyselyllä, mitä hän pitää uusista tehtävistä ja millaisia työkavereita hänellä nyt on.
Omista harrastuksista voi puhua ja kysellä hänen harrastuksista.
Sen kyllä huomaa vastaako hän innostuneesti kysymyksiin, vai välinpitämättömästi.
Kun vastaukset tulee innostuneesti ja monisanaisesti, niin keskustelua on helppo jatkaa.
Sopivassa tilanteessa voi sanoa, ompa sinulla nätit kynnet, esimerkiksi.
Noiden hoitaminen on varmaan työlästä.
Saanko koittaa onko ne terävät.
No ompa vaaralisen terävät.
Tuolloin samalla huomaatte miten hän suhtautuu kosketukseen.
Jos kaikesta saatte myönteisen vastaanoton, niin käsiin koskemista voi jatkaa.
Tuon jälkeen kaikki menee omalla painollaan, vaikkapa päiväkahvien merkeissä.
Kunhan kaikkia liian nopeaa etenemistä vältätte.
