Työllistetään juuri marjasadon ajaksi

[Kompiainen]

Suomalaisten tapa työllistää jouten olevia syksyisin on kertakaikkista tyhmyyttä, sillä nythän perusrahoilla eläville voisi irrota vitamiinilisät aterioihin marjastamalla. Mutta kateelliset ohjaavat heidät raivaamaan tienpenkkia ja muita turhanpäiväisyyksiä tekemään juuri nyt, kun luonto on vehreimmillään sadonkorjuun aikaan. Lakkasato on kaiketi joillakin seuduilla ollut kohtalainen, joten siellä ihmisille on irronnut jo parin tunnin työstä sama raha, mitä saa kouraan valtiolta peruspäiväapuna.

Elonkorjuun aikana aiemminkin on vaadittu köyhiltä irrottautumista "oikeaan työhön", mikä on johtanut monenmoisiin hullutuksiin maassamme. Marjasatoa kaikki eivät vieläkään pidä tärkeänä, vaikka niissä on vitamiineja, eikä pelkkää energiaa, kuten rasvassa ja muissa energisissä ainesosissa. Tietysti on hyvä, että lääkäreille riittää töitä, kun väki sairastaa kaikenmoisia puutostauteja, mutta kansanterveyden kannalta suotavaa olisi antaa ymmärrystä siitä, että itse asiassa kurri on rasvaista maitoa parempi juoma. Ennen sitä annettiin köyhille, kun rikas oli tyhmä.

Suomalaiset tavat ovat itse asiassa hölmöläisten touhuihin verraten täysin pökköjä, eikä muutosta parempaan vaikuta olevan luvassa. Japanilaiset tosin ostavat marjamme, jotka thaimaalaiset tai bulgarialaiset keräävät, joten onneksemme parhaat palamme kelpaavat sentään ulkomaalaisille. Varmasti nauravat iloisesti kehuen taloutemme perustoja hyviksi, kun saavat lähes ilmaiseksi kaikki herkut maastamme omiin suihinsa.

Kompiaisen jutussa on itua.
Mutta onko kompiainen itse ollut hillasuolla rämpimässä. Harvallapa on hillasuo aivan vieressä, joten pohjosten selkosilla joutuu autolla ajamaan kymmeniä kilometrejä. Kun hillasuolle mennään, niin siellä menee kokopäivä. Ongelmana on myöskin suo-ojitukset joita juuri on tehty tiheimmin hillasuoalueilla jo 1960-luvulta lähtien. Ei kuki hilla ja entinen hillasuo on mättäytynyt kulkukelvottomaksi. Samalla leveät ojat ja kanavat hankaloittavat kulkua.
Samoin hillasoista on tehty turvetuotannon alueita, hehtaarikaupalla.
Täällä etelässä on karpalosoita, mutta täytyy odotella ensipakkasia, jolloin karpalo kypsyy. Samoin suon pinta jäätyy ja on helppokulkuinen. Karpaloista voi tehdä viiniä, tai likööriä.

Kurri muuten juotettiin ennivanahaan vasikoille.

Juolukassa on 10 kertainen c-vitamiinilähde, verrattuna mustikkaan. Variksenmarjoista voi tehdä mehua ja mehusta viiniä. Pihlajanmarjoista hyytelöä, tai likööriä.
Tuomenmarjoistakin (kuivatuista) voi tehdä viiniä-likööriä, kuulemma siperiassa tälläinen perinne. Tuomenmarja turruttaa kielen ja tekee sinisenmustaksi, happamenkitkeriä. Mutta muistuttaa korpipaatsamaa, joka on myrkyllinen.

Työkaveri sai marjareisulla syyhyn (ketun-tai supin karvoista), äitiä purrut käärme, äiti oli sairaalassa monta yötä. En tiedä kuinka kipiäksi käärme sairastu. Punkkeja ja marjoissa voi olla sitä loiseläjää, joka tarttuu ihmiseen.
Karhuja, susia ja vihaisia marjanpoimijoita, kun heidän marjankeruu paikoille tullaan. Joku sai viime kesänä tukkapöllyä ja kivellä vielä heitettiin. Marjaskarhukin on kesympi, kuin vihainen marjastaja.

Pohjoisen soilla 1960 luvulla tehty soiden ojitus vaikutti siihen, että suot kuivuivat ja hillasuot sitämyötä menivät menojaan. Kaikkia soita Lapissa ei valjastettu turvetuotantoon tuho silti mittava.

En ihan tiedä miksi nämä suot aikanaan ojitettiin, ( (mikähemmetin järki oli ojittaa korpia) enkä tiedä sitäkään miksi Pohjois-Suomessa on nyt parturoitu metsiä tosi rumasti.

Avohakkuut ovat hyvin nähtävissä, vaikka pohjoisessa puu kasvaa hyvin hitaasti. Miksi?
Sensijaan meidän, osin rantakaavoitetulla metsämaalla me emme saa ottaa yhtään puuta, ilman että joku saamarin metsäkuspää käy ne merkkaamassa?
Hassua sanoisin.

[Kompiainen]

Lapin suot kuivatettiin, koska haluttiin poliitikkojen perillisten yrityksille töitä. Kaivinkoneita oli ostettu, eikä järkeviä kaivaushankkeita ollut, joten päätettiin istuttaa puita. Eivät ymmärtäneet kaivaa silloin vielä kaikkia kaapeleita maahan, vaan tekivät muuten vaan hukkatyötä. Parempi idea oli saada suot kuiviksi kuin tehdä muuta tuhoa, jotta saatiin valtion varoin maksettua konevelat poliitikkojen jälkeläisiltä. Tosin tehtiin paikalliselle väelle samaan aikaan tuhoa, kun lakkasuot kuivuivat. Luonto kosti uhreille, kun ökyilijät veivät varat taskuihinsa.

Samoin metsät on aurattu muka puuntuotannon lisäämiseksi, mutta oikea tarkoitus on ollut saada koneurakoitsijoille työtä. Rahan pyöriessä pienet murheet unohtuvat, eikä vitamiinipommeja muista kukaan edes olleenkaan parinkymmenen vuoden kuluttua, kun uhriutunut väki kuolee muutaman vuosikymmenen jälkeen mullan alle.

Avohakkuut ovat alkaneet kasvaa puuta, joka on lähes samanmittaistakin muun muassa Osaran aukeilla. Tulevaisuudessa toistetaan sama temppu, mutta sillä kertaa osataan ottaa jo kannotkin pois, joten luonnosta saadaan enemmän puuta irti kuin tähän asti. Eikä maksa paljon, minkä lisäksi koneurakoitsijoille saadaan työtä, mikä on hyvä asia. Sellaista siis tällä erää!

[Kompiainen]

Unohtui vaan sellainen seikka, että soiden kuivatus vaikuttaa yhä siihen, että Itämereen sukeltautuvat joet tulvivat keväisin yli äyräidensä, kun vesi alkaa lumien sulaessa kulkunsa kohti Itämerta. Samalla kaikki humukset ja fosforit huuhtoutuvat mukaan, joten rannikkoväen lätäkkö saa ravinteita sieluunsa enemmän kuin ennen ojittamisia. Sen lisäksi moni rakennus kastuu vuosittain, eivätkä kaikki kesämökitkään ole turvassa. Onneksi näin, sillä eihän kukaan saisi tehdä työtä, jos kaikki pysyisi kunnossa iät ja ajat.

[Kompiainen]

Juolukassa on 10 kertainen c-vitamiinilähde, verrattuna mustikkaan. Variksenmarjoista voi tehdä mehua ja mehusta viiniä. Pihlajanmarjoista hyytelöä, tai likööriä.


Työkaveri sai marjareisulla syyhyn (ketun-tai supin karvoista), äitiä purrut käärme, äiti oli sairaalassa monta yötä. En tiedä kuinka kipiäksi käärme sairastu. Punkkeja ja marjoissa voi olla sitä loiseläjää, joka tarttuu ihmiseen.
Karhuja, susia ja vihaisia marjanpoimijoita, kun heidän marjankeruu paikoille tullaan. Joku sai viime kesänä tukkapöllyä ja kivellä vielä heitettiin. Marjaskarhukin on kesympi, kuin vihainen marjastaja.[/QUOTE]


Juu! Kurria juotettiin köyhille ja vasikoille, koska sitä ei arvostettu, vaan rikkaimmat olivat siihen aikaan yhtä tietämättömiä kuin kiertolaisetkin. Kurria ei arvostanut kukaan, mutta nyt tietous on jo lisääntynyt, joten myös työllistämiset tulisi hoitaa siten, että ihmiset voivat saada ruokaansa vitamiineja elantoon tarvittavan rahan lisäksi.

Olen kerännyt lakkoja eloni varrella enemmän kuin keskivertoiset lappilaiset, mutta enimmin Ruotsissa, missä suot ovat yhä soita, eikä metsiäkään ole ainakaan niillä seuduin aurattu. Työtä on tarjottu ihmisille, eikä koneille.

Pelkoja herätät ihmisissä suotta, sillä hyväkuntoisiin yksilöihin taudit eivät tartu. Jos jokukuka sairastuu, luonto on valinnut uhrinsa. Kysymys on siinä tapauksessa evoluutiosta, jonka tuleekin toimia samalla tavoin kuin aina. Sitä paitsi ylisessä Lapissa ei ole käärmeitä, joten siellä voi siinä mielessä kulkea huoletta kivikoissakin. Olematon ei voi purra, eivätkä saamelaisetkaan käytä leukuansa, jollei vieras auo liikaa leukojansa. Vai miten tuon sanoisi? Tai ainahan susia ja karhuja liikkuu siellä, missä on paljon marjojakin, koska jotkut haluavat pelotella arkoja pois apajilta.

[Kompiainen]

Luonto osaa myös korjata ihmisen tekemiä vahinkoja, sillä maa-aines on lopulta samanlainen kuin vesi eli hakeutuu samaan tasoon, mutta aikaa kuluu enemmän. Näin ollen aurauksiakaan tuskin voi viidensadan vuoden kuluttua havaita, koska vesi, tuuli ja moni muu seikka lanaa maastot taas tasaisiksi. Tai ainakin siten uskon. Ihan samoin soilla olevat kuivausuomat kasvavat umpeen, minkä jälkeen alkaa luonnollinen kehitys, kun vesivarastot alkavat täyttyä.

Sen sijaan soranoton jäljet jäävät pysyvimmiksi, koska maa-aines on siirretty paikasta pois. Ei haittaa, jos jätetään edes sen verran jäljelle soraisia mäkiä, että pohjavedet pysyvät hyvinä. Monin paikoin on tosin otettu liian matalalle soraakin, minkä vuoksi pohjavedet ovat joko vaarassa saastua tai peräti jo nyt pilalla.

Itämeri on siis monenmoisen ongelmallisen toiminnan kohteena, sillä siihen yritykset laskevat fosforia, mutta myös metsä- ja maatalouden toimin lisätään ravinnekuormaa. Sinilevä on siis ja pysyy haittana, mutta ainahan varakkaimmat voivat rakentaa esimerkiksi uima-altaan tai jopa hallin, mikäli haluavat kylpeä puhtaassa vedessä. Samalla talouden rattaat pyörivät paremmin kuin aiemmin, joten itse asiassa valtionkin tulot vain kasvavat jätekuorman lisääntyessä.