Miltä näyttää elämäsi?

En tunne teitä ja olisi mielenkiintoista tietää teistä enemmän, siksi alkoitan muutamalla kysymyksellä.

Miten koet elämäsi?

Oletko kuin puukapula meressä, jota aallot heittelevät suuntaan ja toiseen? Vai onko elämäsi moottoritie, jolla etenet nopeaan ja suoraviivaisesti kohteesta A kohteeseen B? Vai onko elämäsi täynnä polkuja, joista jotkut ovat selkeitä ja tiedät minne ne johtaa ja toiset polut vaikeasti havaittavia etkä tiedä minne ne menevät? Vai miten muuten koet elämäsi? Kerro oma versiosi.

Jos kuvailet elämääsi muutamalla sanalla, niin mitkä se sanat olisivat? Kaaos, seesteisyys, uteliaisuus, rajoittuneisuus, umpikuja, helvetti vai paratiisi, mahdollisuuksien paljous, hallinta......vai mitä?

Oletko meri, maa, taivas, avaruus tai jotain muuta ja miksi?

Miksi luulet että kuvailet elämääsi juuri noin?

Jos vastaat, niin kiitokset jo etukäteen.

Alkuperäinen kirjoittaja Hippo Campus

En tunne teitä ja olisi mielenkiintoista tietää teistä enemmän, siksi alkoitan muutamalla kysymyksellä.

Miten koet elämäsi?

Oletko kuin puukapula meressä, jota aallot heittelevät suuntaan ja toiseen? Vai onko elämäsi moottoritie, jolla etenet nopeaan ja suoraviivaisesti kohteesta A kohteeseen B? Vai onko elämäsi täynnä polkuja, joista jotkut ovat selkeitä ja tiedät minne ne johtaa ja toiset polut vaikeasti havaittavia etkä tiedä minne ne menevät? Vai miten muuten koet elämäsi? Kerro oma versiosi.

Jos kuvailet elämääsi muutamalla sanalla, niin mitkä se sanat olisivat? Kaaos, seesteisyys, uteliaisuus, rajoittuneisuus, umpikuja, helvetti vai paratiisi, mahdollisuuksien paljous, hallinta......vai mitä?

Oletko meri, maa, taivas, avaruus tai jotain muuta ja miksi?

Miksi luulet että kuvailet elämääsi juuri noin?

Jos vastaat, niin kiitokset jo etukäteen.

Tuttuun suomalaiseen tapaan kukaan ei mene kahvipöytään jos joku ei mene ensiksi???

En kellu meressä, enkä ajele moottoritiellä, mutta elämästäni löytyy useita polkuja. On suoria ja leveitä ja pieniä ja kivisiä, kaikennäköisiä ja joka paikkaan vieviä. Näyttää kohtalaisen hyvältä, ei pelota vaan tuntuu haasteelliselta, vaikka polkuja on monta ja kaikki erilaisia. Tietty uteliaisuus täyttää mielen. Haasteitakin odotan. Tuntuu että on hyviä asioita tulossa.

Olen merta, maata, taivasta ja avaruutta. Merta kuvastaa elämässäni se, jota en pysty hallitsemaan ja jota ei tarvitsekaan hallita. Maata se osa, jossa on jalat maassa, johon liittyy tietynlainen jatkuvuus, turvallisuus ja arkipäivä. Taivas on ilmavuutta, korkeutta, vapautta ja avaruus loputtomuutta, yllätyksellisyyttä ja juhlaa, sitä mitä ei tunne vielä ja tuskin koskaan täysin tunteekaan. Ja kuvailen kai näin, koska elämä tuntuu olevan tarpeeksi hallinnassa, mutta ei liian kaavamaista ja että hyvältä tuntuu.

Alkuperäinen kirjoittaja Hippo Campus

En tunne teitä ja olisi mielenkiintoista tietää teistä enemmän, siksi alkoitan muutamalla kysymyksellä.

Miten koet elämäsi?

Oletko kuin puukapula meressä, jota aallot heittelevät suuntaan ja toiseen? Vai onko elämäsi moottoritie, jolla etenet nopeaan ja suoraviivaisesti kohteesta A kohteeseen B? Vai onko elämäsi täynnä polkuja, joista jotkut ovat selkeitä ja tiedät minne ne johtaa ja toiset polut vaikeasti havaittavia etkä tiedä minne ne menevät? Vai miten muuten koet elämäsi? Kerro oma versiosi.

Jos kuvailet elämääsi muutamalla sanalla, niin mitkä se sanat olisivat? Kaaos, seesteisyys, uteliaisuus, rajoittuneisuus, umpikuja, helvetti vai paratiisi, mahdollisuuksien paljous, hallinta......vai mitä?

Oletko meri, maa, taivas, avaruus tai jotain muuta ja miksi?

Miksi luulet että kuvailet elämääsi juuri noin?

Jos vastaat, niin kiitokset jo etukäteen.

Olen maa, vesi, tuli, tuuli ja tyhjyys; Miyamoto Musashin sanoin, suuren Jedimestarin. :)

Alkuperäinen kirjoittaja Sem.

Olen maa, vesi, tuli, tuuli ja tyhjyys; Miyamoto Musashin sanoin, suuren Jedimestarin. :)

Tyhjyys?????

Alkuperäinen kirjoittaja how come

Tyhjyys?????

Vain tyhjään tilaa voi uusi tulla.

Alkuperäinen kirjoittaja Niin...

Vain tyhjään tilaa voi uusi tulla.

Korjaan... vain tyhjään tilaan voi uusi tulla. :)

Alkuperäinen kirjoittaja Niin...

Korjaan... vain tyhjään tilaan voi uusi tulla. :)

Eikös sopu sijaa anna?

Turhaan odotat vastauksia. Tälle palstalle ei uusia haluta, tää on sisäpiirille.

Alkuperäinen kirjoittaja pieni vihjaus

Turhaan odotat vastauksia. Tälle palstalle ei uusia haluta, tää on sisäpiirille.

Täytyy todistaa ekaks että kuuluu porukkaan. Vilauta vaikka marsilaista passia.

Alkuperäinen kirjoittaja pieni vihjaus

Turhaan odotat vastauksia. Tälle palstalle ei uusia haluta, tää on sisäpiirille.

"Vain tyhjään tilaan voi uusi tulla." Ei tainnut löytyä tyhjää rakoa?

Alkuperäinen kirjoittaja pieni vihjaus

Turhaan odotat vastauksia. Tälle palstalle ei uusia haluta, tää on sisäpiirille.

No kukaan, paitsi sem, ei oo vielä viidennessä dimensuunissa, siellä jossa kaikkia rakastetaan ja kaikki hyväksytään.

[Vesimies -70]

Alkuperäinen kirjoittaja Hippo Campus

En tunne teitä ja olisi mielenkiintoista tietää teistä enemmän, siksi alkoitan muutamalla kysymyksellä.

Miten koet elämäsi?

Oletko kuin puukapula meressä, jota aallot heittelevät suuntaan ja toiseen? Vai onko elämäsi moottoritie, jolla etenet nopeaan ja suoraviivaisesti kohteesta A kohteeseen B? Vai onko elämäsi täynnä polkuja, joista jotkut ovat selkeitä ja tiedät minne ne johtaa ja toiset polut vaikeasti havaittavia etkä tiedä minne ne menevät? Vai miten muuten koet elämäsi? Kerro oma versiosi.

Jos kuvailet elämääsi muutamalla sanalla, niin mitkä se sanat olisivat? Kaaos, seesteisyys, uteliaisuus, rajoittuneisuus, umpikuja, helvetti vai paratiisi, mahdollisuuksien paljous, hallinta......vai mitä?

Oletko meri, maa, taivas, avaruus tai jotain muuta ja miksi?

Miksi luulet että kuvailet elämääsi juuri noin?

Jos vastaat, niin kiitokset jo etukäteen.

No elämäni on täynnä polkuja, joista jotkut ovat selkeitä ja tiedän minne ne johtaa ja toiset polut vaikeasti havaittavia enkä tiedä minne ne menevät. Tuosta sanajutusta uteliaisuus ja mahdollisuuksien paljous. Kai mä oon avaruus. Kun oon kiinnostunu tähtitieteestä ja aina tähyilly taivaisiin ja miettiny tähyileekö sillä jossakin joku toinenkin jotta onkos jossain tuolla elämää...

[Soturityttö]

Alkuperäinen kirjoittaja Hippo Campus

En tunne teitä ja olisi mielenkiintoista tietää teistä enemmän, siksi alkoitan muutamalla kysymyksellä.

Miten koet elämäsi?

Oletko kuin puukapula meressä, jota aallot heittelevät suuntaan ja toiseen? Vai onko elämäsi moottoritie, jolla etenet nopeaan ja suoraviivaisesti kohteesta A kohteeseen B? Vai onko elämäsi täynnä polkuja, joista jotkut ovat selkeitä ja tiedät minne ne johtaa ja toiset polut vaikeasti havaittavia etkä tiedä minne ne menevät? Vai miten muuten koet elämäsi? Kerro oma versiosi.

Jos kuvailet elämääsi muutamalla sanalla, niin mitkä se sanat olisivat? Kaaos, seesteisyys, uteliaisuus, rajoittuneisuus, umpikuja, helvetti vai paratiisi, mahdollisuuksien paljous, hallinta......vai mitä?

Oletko meri, maa, taivas, avaruus tai jotain muuta ja miksi?

Miksi luulet että kuvailet elämääsi juuri noin?

Jos vastaat, niin kiitokset jo etukäteen.

Välillä umpikuja ja välillä helvetti. Käyn vaikeaa kriisitilannetta läpi ja mietin ratkaisuja joka päivä.

Omistan ihmisen passin, jossa on vanhentunut kuva vuosien takaa. Mietin, kuka hän oli ja miten olen muuttunut vuosien aikana. Kuvassa hieman hukassa oleva katse, joka etsii itseään ja paikkaansa maailmassa vieläkin vuosien jälkeen, vaikka näytän iloiselta ja kiinni olevalta tässä päivässä. Polkuja olen valinnut välillä varovasti ja välillä uhmakkaasti, välillä realistisesti järkisyillä ja toisaalta spontaanisti kulkien hetken mielijohteestatai tunteiden velloessa. Luottamusta on puuttunut itseeni, ihmisiin ja elämään,mutta silti olen pärjännyt kohtalaisen hyvin. Jalkani ovat kantaneet, vaikka välillä olen kaatunut. Joitakin aikoja olen istunut sivupenkillä katsellen elämän lipumista ohi ja muiden kulkemista ja elämistä.

Minä olen menneisyyteni elämät ja tämän päivän hahmo samassa paketissa. Joskus tavoitan osia menneistä elämistä, jotka ovat kulkeneet tähän päivään ja jotka tekevät minusta sen mitä olen. Koen henkisyyttä ajoittain vahvasti ja ajoittain en juurikaan. Eheydyn omaksi itsekseni. Paljon on vielä matkaa, että tuntisin itseni ja osaisin nauttia elämästä ilman pelkoa tai arvottomuutta, mutta olen matkalla ja se on tärkeintä.

Eilen tuli TV:stä ohjelma Kesäpuhujat jossa juontaja-Kirjailija Mark Levengood kertoi hymyhuulin kuinka hänen isänsä heitti kylmiltään hänet ja veljensä laiturilta veteen opettaessaan heidät uimaan ja että puolet lapsuudestaan lapsuudestaan he siksi kulkivat merenpohjaa pitkin rantaa etsien.

Hän kehitteli tästä ajatusta kuinka se on kuin hänen oma elämänsä: Juttuja vain tulee eteen ja niihin on suhtauduttava. Kaunista merta ei näe kun on sen keskellä, näkee vettä ja levää. Kun kerran löytää rannan Jumala odottaa siellä suuran pyyhkeen kanssa ja sanoo että eihän se ollut niin vaarallista. Levengood vastaan silloin että kyllä se oli vaarallista, mutta myös hyvin hauskaa.

Hiukan mukaellen sanoisin että tuo on aika hyvä kuvaus minunkin elämästäni.

[Sem]

Alkuperäinen kirjoittaja Lainasanat

Eilen tuli TV:stä ohjelma Kesäpuhujat jossa juontaja-Kirjailija Mark Levengood kertoi hymyhuulin kuinka hänen isänsä heitti kylmiltään hänet ja veljensä laiturilta veteen opettaessaan heidät uimaan ja että puolet lapsuudestaan lapsuudestaan he siksi kulkivat merenpohjaa pitkin rantaa etsien.

Hän kehitteli tästä ajatusta kuinka se on kuin hänen oma elämänsä: Juttuja vain tulee eteen ja niihin on suhtauduttava. Kaunista merta ei näe kun on sen keskellä, näkee vettä ja levää. Kun kerran löytää rannan Jumala odottaa siellä suuran pyyhkeen kanssa ja sanoo että eihän se ollut niin vaarallista. Levengood vastaan silloin että kyllä se oli vaarallista, mutta myös hyvin hauskaa.

Hiukan mukaellen sanoisin että tuo on aika hyvä kuvaus minunkin elämästäni.

Näin meillä myös lapsuudessa kun eno heitti suoraan järveen ja sanoi nyt on poika aika uida 4 metrin syvyydessä nollataidoilla. No toki silloin oli aika olla Voimassa. Mutta tänä päivänä omat lapset ovat oppineet upeat taidot uimisen suhteen mitä parhaimmat ja ei se omakaan taito kovin huono ole mutta heillä sentään ammattilaisten käsissä. :)

Vaikeimmat vuodet takana päin. Edessä usvan peitossa tulevaisuus.
Miinuksena: Kumpa saisin kävelytaidon takaisin ja pidätyskyvyt palautumaan.
Muuten ei hätä päivää, ei kuura aamua.
Eläke turvaa vuokran maksun.