syömään!

Tämä aihe on aivan loppuun kaluttu luu mutta vääntäkää mulle rautalangasta kun en tunnu itse tajuavan tätä logiikkaa. Mitä teette vastaavassa tilanteessa (tai ennen kaikkea; miten nämä solmut vältetään ennakkoon??):

Sukulais- tai tuttavaperhe soittaa että ajavat ohi lomamatkalla ja poikkeavat jos sopii. No sopiihan se! "Eikä tarvitse laitella mitään - no, kahvit voidan juoda".

Sitten he saapuvat. Kahvit juodaan, jutellaan, katsellaan mitä nyt itse kenenkin intresseihin mahtuu. Tilanne alkaa venähtää. Hymyt ovat nopeaa suupielten muikistelua kun aiheet alkavat harveta. Mutta vieraat on vaan ja istuu, tai kulkee perässä. Siinä jo isäntäväki vaihtaa katseita, menikö meiltä jotain olennaista ohi. Vierasvaraa ei tullut hommattua kun eivät aikoneet syödä - nopea vierailu! Kauppaan on matkaa.
Kaikki sentään päättyy aikanaan; tukalan tilanteen päätteeksi vieraat toteavat lopulta että pitäisiköhän tästä....ja kysyvät että missähän tuolla kylällä ois ruokapaikka vai onko siellä yleensä, että jaksetaan ajaa mökille asti.

Meille jostain syystä käy näin silloin tällöin, eri vieraiden kanssa. (toki on sitten niitä onnistuneitakin) Paristi on ollut tosi nolo tilanne jopa yöpymisen suhteen. Molemmille porukoille sanottiin että voi tulla käymään mutta valitettavasti ei yökylään kun sitäkin vähän kuulostelivat(toisella kerralla oltiin vasta muutettu itse, toisella oltiin lähdössä seur. aamuna reissuun. Ja nämä oli siis eri vieraat!). Nämäkin lähti vasta iltamyöhällä, venymällä.

Jos siis kysyn, että syöttekö ja siihen vastataan että ei kiitos, niin eikö se silloin ole niin? Jollen kysy, mutta lupaan keittää kahvit, niin eikö se silloin suju niin, että on kahvit tarjolla muttei muuta? Minulle ovat päivänselviä.
Vai onko se "ei tartte laittaa..." sellainen piilotettu "kyllä" josta pitäisi osata lypsää totuus esiin?

Sellaisenkin ajatuksia lukisin mielelläni, joka kokee jääneensä kylässä tyhjin vatsoin, että millä tavoin isäntäväki sekoitti asian?

[Jx]

Kyllä tulijoiden pitäisi ilmoittaa ihan suoraan emännälle, että laittaako hän ruokaa vaiko vain pelkät kahvit. Vieraat eivät voi mielestäni odottaa, että isäntäväellä olisi varastossa ruokaa virasvaraksi asti varsinkin, jos kaupat kaukana eikä ole sovittu, että vieraat tulevat syömään.

Silloin kun vieras kutsuu itsensä kylään niin hän itse varautukoon myös tarjottaviin, eli jos luulee että nälkä yllättää niin mukaan vaikka salaattitarpeet, leivät, juotavaa ja jotakin liha-kana-linjalta, mikä estää vieraita ostamasta aineksia sen verran että isäntäväkikin saa syödäkseen???

Ei voi olettaa että kun soittaa jonnekin niin pöydät aina notkuu - itsekin joskus annan jääkaapin tyhjentyä kun olen reissuun lähdössä tai vaikka suunnittelen peseväni kaapin tiettynä päivänä, silloin en lastaa sinne mitään nopeasti pilaantuvaa enkä vierasvaraa ainakaan.
Eri juttu on se kun itse kutsumme meille vieraita......

Onhan se aika ikävä tilanne. Ehkä ovat maalta, missä joillakin on tapana, että koko ajan kaapit pursuaa ruokaa, eikä ole mikään ongelma tempaista ruoat isommallekaan porukalle, kun kellari pursuaa perunoita ja juureksia, ja kasvimaa tuoreita salaattitarpeita. Mutta jos kerran ovat sanoneet, etteivät jää syömään, niin sitten ainakin olisin tokaissut, että jos olisitte ilmoitellut etukäteen, niin olisin osannut varautua. Mitä siinä muuta voi, kun sanoa, että seuraavalla kerralla ilmoitelkaa pliis vähän etukäteen.

Eikös sitä joskus jossain ollut juttua, että on tämä länsisuomalainen tapa ilmaista asia, että 'ei mulle ny mittää tarvi'... Mikä pitäisi sitten osata tulkita niin että 'kyllähän se olisi kiva jos ruokaakin saisi'.

Tuo on oikeasti hankala homma.

Minä olen nykyään rohkeampi kuin ennen ja sanon suoraan tuommoisissa tilanteissa, etten ole varautunut vierasruokailuun. Meillä on kyllä kauppa lähellä ja kotiin voisi tilata pizzaakin.

Yksi ikuinen ongelmalähde on miehet - ne ei välttämättä sovi noita juttuja kunnolla ja sitten selittävät ne omille seurueilleen kuitenkin tietyllä tavalla. Eli minä omien tuttujeni kanssa sovin aika tarkkaan ruoat, siis mitä on tarjolla jne. Mies sitten ei sovi, vaan yleensä se on linjalla "Kake on ajelemassa mökille silloin ja silloin ja poikkeavat meillä." Sitten kyn kyselen, onko se poikkeaminen minkälaatuinen ja ketä on tulossa niin ei mitään tietoa.

Tuommoisissa tilanteissa, jos on aikaa, keitän kattilallisen peruskeittoa ja varaan leipää ja Oltermanniköntän. Jos eivät syö, niin pakastan keiton omaan käyttöön ja leivät samoin.

Ukko ihmettelee, kun hermoilen, mutta on se nyt jumalauta eri asia onko sovittu että meillä yöpyy 5 henkeä vai että kaksi aikuista käy pissillä ja syödään heidän tuomansa tuutit ennen kuin jatkavat matkaansa.

Maailman nolointa kun luulen jonkun piipahtavan ja sitten ovatkin yöaikeissa.

Tuo on muuten niin totta, että miehet ei tajua, mitä väliä sillä on, piipahdetaanko vai jäädäänkö yöksi! Samoin niiden mielestä on ihan ookoo poiketa kaverille lauantai-iltana klo 23... Ei tietenkään kaikki miehet oo tällaisia, mutta joillekin jää se poikamiesmode päälle. Jep.

Kiitos kommenteista, tosiaan kiusallisia tilanteita mutta ilmeisesti aika yleistä. Mieheni on kyllä suht fiksu tässä asiassa, ei kutsu delegoimatta myös minun kanssa. Mitä nyt joskus jonkun suoraan pihasta kahville ja tulee tunne että pitäisi olla aina vehnästä varalla.

Toissakesänä nuorehko sukulaisperhe (joulukortit vaihdetaan ja sukujuhlilla joskus nähdään) oli aikeissa 3 tunnin varoajalla parkkeerata asuntoautonsa pihaamme. "ollaan tässä tulossa sitä kautta niin aateltiin..." No totta puhuen tuli mieleen ettei ole ajateltu ensinkään!
Heilläkin kas kummaa oli täysin epäselvää missä voisi ruokailla (kun en tarjoutunut kokiksi mm. syystä että meillä oli lattiaremppa koneineen, tarveaineineen ja purkujätteineen pahimmillaan, ja toisekseen siksi, että tympäisi) Muutenkaan ei kovin turvallista pienille lapsille, tuskin he siellä asuntoautossa olisivat yksinomaan pysyneet. Siispä kasaan raavitun kahvitarjoilun jälkeen
ohjasin poppoon kylmästi kylille yöpymään.

Reissusesonki on taas alullaan, yks sun toinen on jo maininnut että "saapa nähdä jos ajeltais teilläkin päin..."

Alkuperäinen kirjoittaja ap. e mäntä

Reissusesonki on taas alullaan, yks sun toinen on jo maininnut että "saapa nähdä jos ajeltais teilläkin päin..."

fiksu ihminen muotoilisi tuonkin näin: ollaan reissamassa ja ajateltiin, että olisko mahdollista poiketa teilläkin, oletteko kotona vai reissussa ja sopiiko tulla käymään (ja tästä jatkuu päivämääräehdotuksella ja kerrotaan myös oltaisko yötä - sopiiko isäntäväelle - vai juotaisko vain kahvit).
Meilläkin usein remppaillaan kesällä sen vuoksi että silloin on aikaa remppailla.

Sinkkuna minulla ei ole suuria ruokavarastoja ja käyn aika paljon ulkona syömässä. Välillä luonani on käynyt ulkopaikkakuntalaisia vieraita, jotka eivät millään halunneet lähteä yhdessä syömään jonnekin ravintolaan. Tämä koskee erityisesti niitä, jotka ovat muutenkin kutsuneet itsensä kylään. Jotkut ovat olleet tulossa jo iltapäivästä yökylään.

Ehdottaessani ruokailua ravintolassa ajattelen, että olisi oikeasti kiva käydä jossakin porukalla. Sekä se, että itselleni tämä tulee monesti paljon halvemmaksi. Ravintolassa maksaisin omat syömiseni, mutta kestitessäni vieraita ostan juomat ja aterioiden ruoka-aineet koko porukalle. Aamupalatarvikkeiden hankkiminen on ihan ok.

Lisäksi vieraille kuitenkin yrittää tarjota jotain parempaa... Joskus vieraita on ollut useampikin, joten ruokaa pitää joka tapauksessa varata enemmän. Yleensä näiden vierailujen jälkeen jääkaappiini jää erinäisia sellaisia tuoteita, joita olen ostanut lähinnä vieraita varten.

Eli ehkä ne vieraat säästävät ruoassa ja majoituksessa, mutta itse en. Olenkin nyt lakannut ottamasta kylään sellaisia vieraita, joiden kanssa edellisellä vierailulla olin passaajan roolissa.

Hyvä tapa yövieraalta on, että kysyy mitä voisi tuoda mukanaan. Silloin ateriakustannuksiakin voi jakaa. Mieluummin otan tuliaisina ruokatarvikkeita tai sopivaa juomaa kuin kymmenennen tuikkulyhdyn tai pussillisen eksoottista teetä.