| Pyydän apua tähän aikaan
Yritän olla murehtimatta, mutta en tiedä tehtiinkö vääriä ratkaisuja tämän asumisen suhteen..? :( Ollaan onnellisia ja kiitollisia tässä ihanassa paikassa, jossa lapsiperheen on hyvä asua, mutta taloudellisesti tiukkaa on. Säästämme kaikessa, aika paljon ruoassakin. Tänään laitoin kaalilaatikkoa. Se oli edullista! Huomenna leivon taas ja laitan jotain edullista ruokaa. Vararahastoa ei ole ja pitäisi hankkia kaikkea tarpeellista, kuten autoon renkaat, miehelle uudet silmälasit, kun entisillä ei näe kunnolla jne. Särkyi astianpesukone, särkyi imuri. Niitä ei ole saatu vielä korjattua. Toivottavasti edes toinen menee takuuseen.
Yritystä on ollut paljon muuttaa tätä tilannetta.. Itse hain viikonlopputöitä, (hoidan vielä pienintä kotona). Sieltä sanottiin, että tarvitsevat työntekijää ja ottavat minuun yhteyttä vähän myöhemmin. Miehellä on vakituinen työpaikka, mutta palkka saisi olla suurempi ja työkin erilaista. Hän on hakenut useita työpaikkoja viimeisen vuoden aikana ja päässyt monta kertaa hyvänä työntekijänä haastateltavaksi ja ehkä jopa siihen kakkospaikalle. Mutta se ois sama olla vaikka jonon viimeinen, kun sitä oikeaa työpaikkaa ei näytä tulevan, sitä, jossa hänet valitaan. Vieläkö hän joutuu odottamaan sitä oikeaa paikkaa kauan? Miten jaksaa innostua hakemaan paikkoja, tuleekohan kutsua jo haettuihin paikkoihin? Ei ole puutetta siitä, etteikö usko itse tulevansa valituksi. Ja on piirretty aarrekarttojakin... Mutta sitten aina tulee se romahdus, ei se ollut tuokaan paikka.
Vanhempieni kanssa puhuttiin melko vasta ennakkoperinnöstä, kun sukutila myytiin. Minä tyttönä en kuitenkaan saanut mitään muuta kuin erään rakkaan esineen. Koin tämän epäreiluksi, mutta tyydyin sitten osaani. En voi asialle mitään, vaikka ehdin jo ajatella tämän myynnin ehkä tuovan minullekin jotain joka auttaisi näissä arkiongelmissa.
Mikä tarkoitus tällä taloudellisella ahdingolla on henkisen kehityksen kannalta? Jos näet sen, niin ole yställinen ja kerro ajatuksesi... Alan epäillä, että minulla on joku tärkeä pointti tajuamatta. Siksikö mitään muutosta ei tapahdu. Uskon parempaan, rukoilen. Yritän hoitaa asioita niin kuin parhaiten pystyn.
| 
