Lainaus:
Alkuperäinen kirjoittaja hille2 Mä en nyt ymmärrä tätä keskustelua. Muuttuuko se ruoka jotenkin erilaiseksi siitä, jos sen tekee mies kuin jos sen tekisi nainen?
Jos pariskunnasta toisella on selkeästi korkeampi kiinnostus gourmeeta tai vaikkapa terveellistä ateriointia kohtaan, tottakai hänellä on myös korkeampi motivaatio opetella laittamaan sitä ruokaa ja näinhän usein tapahtuukin. Tunnen useampia gourmee-intoilijamiehiä, jotka keskustelevat ties mistä kalakastikkeiden valmistuksista.
Se nainenhan voi olla kiinnostuneempi jostain muusta kodinhoidon osuudesta ja hoitaa sitten sen puolestaan. |
Minusta tästä aiheesta on kiinnostavaa keskustella, koska se tuntuu olevan monen parisuhteen kompastuskivi. Kuka tekee mitäkin, koska ja missä suhteessa.
Olen aivan samaa mieltä kanssasi, hille2, ja olen yrittänyt sitä tuoda - ilmeisesti liian monimutkaisesti - esiin tässä keskustelussa.
Jokaisella pitää olla oikeus tehdä, mitä haluaa, koska silloin elämä tuntuu kivalta. Jos parisuhteessa hommat ei onnellisesti jakaudu automaattisesti tällä keinolla tasapainoisesti (kuten meillä), pitää miettiä muita keinoja: Jos molemmat inhoaisimme aina ja koko ajan samaa kotihommaa, joka olisi pakko tehdä, meidän olisi joko tyydyttävä kompromissiin ja suostuttava yhdessä tekemään ikävä homma tai palkattava sille hommalle tekijä.
Ketään ei voi eikä saa pakottaa tekemään mitään, mikä tuntuu liian ikävältä. Ja ihmisellä on aina valinnan mahdollisuus. Ja, koska näin on ruikuttamisen oikeutta ei ole!