Vapaus hallita itseään

[QWE48]

"Kansanvaltainen aluehallinto on Suomessa tarpeen", viestittävät maakuntiensa asukkaiden päiden yli nimetyt maakuntajohtajat Pertti Rajala ja Matti Viialainen. Heidän mielestään Suomessa tulisi olla eurooppalaismallinen aluehallinto. Sitä yritettiin ensi kerran Suomeen 1920-luvulla mutta ei se vieläkään ole toteutunut kuin Ahvenanmaan osalta. Miksi eurooppalainen vapaus hallita itse itseään ei muka sovi manner-Suomeenkin?

Pertti Rajala, maakuntajohtaja, Satakunta
Matti Viilainen, maakuntajohtaja, Etelä-Savo


”Voiko Suomi järjestää aluehallintonsa muusta Euroopasta poiketen ilman kansanvaltaista ja vahvaa aluehallintoa”?


EI!


Hallitus päätti kuntarakenteen uudistamista ohjaavista kriteereistä kesäkuun lopulla. Kuntaliitosten selvitystarvetta ohjaavat kriteerit koskevat väestöpohjaa, työpaikkaomavaraisuutta, työssäkäynti- ja yhdyskuntarakennetta sekä kuntataloutta.

Vaatimus 20*000 asukkaan väestöpohjasta kuntaliitoksen perusteeksi on rajana mekaaninen ja ongelmallinen. Tuo asukasmäärä ei riitä ratkaisemaan järkevästi ja kustannustehokkaasti erikoissairaanhoidon, sosiaali- ja terveydenhuollon tai ammatillisen koulutuksen järjestämistä. Esimerkiksi ympärivuorokautiseen päivystykseen kykenevät keskussairaalat ja laaja-alaiset ammattikorkeakoulut edellyttävät huomattavasti suurempaa väestömäärää.


Vielä ei ole ollut esillä suunnitelmia eikä kunnollista keskustelua siitä, millainen alue- ja maakuntahallinto uuden kuntarakenteen myötä maahamme luodaan. Keskustelu tulisi käynnistää viimeistään nyt, jotta näkisimme millaisen kokonaisuuden osa kuntauudistus on.

Käsityksemme mukaan Suomi tarvitsee vahvempiin peruskuntiin perustuvan kunnallisen itsehallinnon lisäksi myös nykyistä selkeämmän ja yksinkertaisemman, maakunnista tai niiden kerrannaisista muodostuvan kansanvaltaisen aluehallinnon. Tämä vastaisi aluekehityksestä ja aluesuunnittelusta sekä yhtä kuntaa suuremmista, laajaa väestöpohjaa vaativista palveluista, Suomen eri alueiden edunvalvonnasta ja kansainvälisistä suhteista.
Jotta euron kriisin myötä syvenevän EU:n integraation takia yhä lisää päätösvalta ei karkaisi yhä kauemmas kansalaisista, on valtaa ja siihen erottamattomasti kuuluvaa vastuuta maan sisällä siirrettävä paikalliselle ja alueelliselle kansanvallalle.


Läheisyysperiaatteen *vahvistaminen tarkoittaa, että Suomessakin tunnustetaan muun Euroopan tavoin kansalaisille suoraan vastuussa olevan aluehallinnon tarve valtiollisen ja paikallisen demokratian rinnalla.
Hallitus päätti kuntarakenteen uudistamista ohjaavista kriteereistä kesäkuun lopulla. Kuntaliitosten selvitystarvetta ohjaavat kriteerit koskevat väestöpohjaa, työpaikkaomavaraisuutta, työssäkäynti- ja yhdyskuntarakennetta sekä kuntataloutta.

Julkisen hallinnon tuottavuutta pitää parantaa purkamalla osin päällekkäistä ja sekavaakin valtion, maakuntien ja kuntayhtymien välillä vain toisiaan työllistävää byrokratiaa. Vallan ja vastuun hämärtyminen poistuu, kun Suomenkin hallinto luodaan selkeän kolmiportaiseksi: valtio, alueet ja kunnat, joiden kesken toimivalta, vastuu ja resurssit on selkeästi määritelty.


Esitämme, että kuntareformin rinnalla käynnistetään myös keskustelu ja suunnittelu Suomen uudesta kansanvaltaisesta aluehallinnosta.


Järkevintä olisi, jos tarkasteluun otettaisiin valtion aluehallintovirastojen sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ohella myös lukuisat kuntayhtymät ja maakuntien liitot. Eikö niistä voitaisi muodostaa yksi ja yhteinen, kansalaisten suoraan valitsema aluehallitus?

Elyihin, aveihin, liittoihin ja lukuisiin kuntayhtymiin perustuvan aluetason selkiyttäminen ja yksinkertaistaminen olisivat sekä kansalaisten että elinkeinoelämän kannalta hyvä ratkaisu.

Nykyinen Eurooppa muodostuu vahvoista alueista. Voiko Suomi järjestää julkisen hallintonsa muusta Euroopasta poiketen ilman kansanvaltaista ja vahvaa aluehallintoa? Ei. Onkin aika käynnistää ennakkoluuloton uuden aluehallinnon valmistelu

[Hadermann]

Alkuperäinen kirjoittaja QWE48

Nykyinen Eurooppa muodostuu vahvoista alueista. Voiko Suomi järjestää julkisen hallintonsa muusta Euroopasta poiketen ilman kansanvaltaista ja vahvaa aluehallintoa? Ei. Onkin aika käynnistää ennakkoluuloton uuden aluehallinnon valmistelu

Tuohon en usko ja ei usko kukaan muukaan suomalainen. Suomi on sosialistinen valtiojärjestelmä, jossa on jonkun verran markkinataloutta ja tulee pysymään sellaisena.
Suomi tarvitsee vahvan keskusjohdon eli Suomen Moskova on Helsinki.
Esim. Pohjanmaa olisi hyvin nopeasti sellainen kasvukeskus, että Helsingillä ei olisi siellä mitään sanavaltaa.

Onko nykysysteemi kansalaisten kannalta hyvä, ei kuulu minulle, eikä edes kiinnosta.

[QWE48]

Alkuperäinen kirjoittaja Hadermann

Tuohon en usko ja ei usko kukaan muukaan suomalainen. Suomi on sosialistinen valtiojärjestelmä, jossa on jonkun verran markkinataloutta ja tulee pysymään sellaisena.
Suomi tarvitsee vahvan keskusjohdon eli Suomen Moskova on Helsinki.
Esim. Pohjanmaa olisi hyvin nopeasti sellainen kasvukeskus, että Helsingillä ei olisi siellä mitään sanavaltaa.

Onko nykysysteemi kansalaisten kannalta hyvä, ei kuulu minulle, eikä edes kiinnosta.

Pohjanmaasta saattaisi hyvinkin tulla koko Suomen taloudellinen veturi. Olisikohan niin, että pohjalaisten varsin yleinen tapa pistäytyä Amerikassa muutama vuosi rahaa tienaamassa avasi silmiä yrittäjyyteen? Myös kauppaverisiä laukkuryssien jälkeläisiä on alueella paljon.

[J.E.Vanaja]

Niin kauan kuin sosialidemokraattisten voimien ja muiden sosialististen voimien annetaan mellastaa vapaasti Suomessa, keskushallinnosta ei kerta kaikkiaan luovuta. Ja kilpailukykyä ollaan uittamassa pilssiin juuri tuon sosialistisen keskushallinnon takia.

[Soli]

Ja arvaas muuten J.E.V. miten maamme poliittiset päättäjät omine pankkiireireineen aivan varmuudella naureskeleevat kuinka onnistuneesti omaa mukamas kansaansa hoopottaavat.

Näillä sisämaansa perillä kuulemma ei tiedetä. Ei kuulemma ole aiemminkaan muuta älytty, kuin tätä, että päätöksensä ovat oikeita päätöksiään.
Soini euron hajoamisesta: ?Urpilaisen annettava selitys? | Uusi Suomi

Enää en muuten saittaile että juuri äskettäin oli kohdallani sitä sun tätä. Se on muuten aivan turhaa jo siksi, ... no sen vaan taas olla senkin, mutta ainostaan vielä, että tupakkiaskin Siwasta Lilluskan kanssa haimme juuri ennen kymmentä. Oli sielä muitakin.

... naurahti sanoen: No on sulle kurppa tuo tukka hieman kasvanut.
Jo kaljuuntuneena, hänellä itsellään oli semmottos vaarin tukka koko aktiivi elonsa aijaan. Harmittaa varmaan kun ei ennää kas.. sekkään? Ei kuulu maamme ylimpiin poliitikoihin pankkiiriensa käskyläisena ollenkaan eikä koskaan edes ole kuulunut. Omistaa itse omat pankkinsa plus-plus.

Ben muuten uskaltaa sanoa myös jo nuoresta saakka olleena, miten sen nyt sanoisin? Hieman samoin kuin Crisse aikoinaan: "Saatanan tunarit".
Tottakai oman puolueemme puolelta "virallisesti" aina myös moititaan, kun rivistä irtaannuu kuka hyvänsä omine poliittisine etuineen. Siinä vaan saa silti niin paljon rahhaa, valtaa ja piip, ettei hyvä tosikaan. Ei Sorsa ainut kuikuilija ollut suinkaan omine silkkiuikkuineen. Sorsa monitoimi-koulutuksineen, taisi tuntea tarkoin myös, ... strutsit?

Se että, osaan myös nimenommaan tinata oman kahvee pannuni, ei ole olleenkaan väärin, vaan aivan totisinta totta tällä vanhalla syyrinki juotoksella. Mutta nuorenväen ammattilaisten asioihinsa en suinkaan edes puutu eikä tartte puuttua. Kyllä ne nykyisin kilvan kaikki saatanallisilla tarjouksillaan omat värkkäämisensä siivotuttaavat kaikki ja jo jälkensäkkin aivan kaikessa täysin ulottumattomiin omilla nolla hinnoilaan.

Tulevan syksyn paskapöntöistään imutan muuten reippaan é600 kpl. Virallinen normihinta on alla parisataa. Mulle kun ei jää siitäkään mutta-ja-mutta, ?
Tekijälle kirjanpitoon 60% ja SILLÄ SIISTI!

Niillä on hienoa luxusta ja asiallisuus aina myös maksaa ja tuo muuta "meininkiä". Sanonta, yksipuolinen rakkaus kun ei ylleensä kauaa kestä sopimusluonteineen; kuormasta saan myös syäpästä omine lupineni?