Mimmu

No nyt on mieli maassa. Löysin jokin aikaa sitten oikein mielenkiintoisen miehen vieraillessani eka ketaa ja jostain ihme mielijohteesta tuolla ilmoituspalstoilla. Kirjoiteltiin ja kaikki tuntui natsaavan kivasti. Yhteisiä mielenkiinon kohteita löytyi ja huumori kukki! no pääettiin sitten tavata. Eka tapaaminen oli hiukan väkinäistä väkertämistä - elävä ihminen kaikkine piirteineen oli sittenkin eri juttu kuin mailailemalla tuttu (oho tulipa runollisesti). Jatkettiin sitten kirjoittelua edelleen. Tapailtiinkin vielä ja mun mielestäni kaikki näytti olevan ok. Nyt sitten yhtäkkiä viime tapaamisen jälkeen sain viestin, että kaveri haluaakin jatkaa yksin elelyään??? Eipä ilmennyt mitenkään noissa livetapaamisissa. Minussa ei kuulemma mitään vikaa. Nyt on olo sellanen, kuin is vetästy matto jalkojen alta. Ja ikää on kummallakin päälle neljänkympin ja entistä elämää elettynä ja taakse jätettynä. Miks ihmeessä ihmiset hakee seuraa, jos sitä ei sit kuitenkaan haluakaan?? En tajuu!

Sihveri Herman Pula-Aho

Sanos muuta!
Samat on kokemukset minullakin, vaikka ikää onkin enemmän. Viimeisinkin, oikein söpö, kiltti ja mukava tytteli, lopetti noin vain kaiken yhteydenpidon. Väkinäistä keskustelunpätkää kun puhelimitse yritän, ei kuulemma ole suuttunut. Arvaan että löysi toisen. Olkoon, en häiritse. Vähän harmittaa ne monet sadat eurot, joita häneen lyhyessä ajassa uhrasin, tuloksena vain yksi puoliväkisin saatu pusu.
Minä luovutan, en etsi enää. Profiilinikin vedän pois netistä, ei ole tullut vuoteen yhtään yhteydenottoa vaikka tilastojen mukaan yksinäisiä naisia piti olla ikäluokassani paljon enemmän kuin miehiä.

Mimmukka edelleen

joo, harmillista! Eikä siis kovin rohkaisevaa yrittää uudelleenkaan. Vain muutamia vastauksia sain mäkin ja tää tuntui kaikin puolin sellaselta jonka kanssa vois juttua jatkaakin. Oletin tietysti, että hänkin on valmis jotakin panostamaan, kun kerran vastatakin viitsi ja vieläpä tapailemaan. Vai onko sen miesten jotenkin niin vaikea sanoa, et jotakin on pielessä (ilme ei miellytä, tai jutut muistuttaa entisestä akasta....) Sit vaan liuetaan veks!
Joopa, missähän en kaikki mukavat 45-50 v. miehet luuraa? Ne varsinaisen ""erinomaiset"" pullistelijat saa mun puolesta ollakin rauhassa ja ""tavalliset"" painelee karkuun! Huh, huh!

mama

Tämä tällainen seuranhaku on epäluonnollista. Ei ole ihme, että niin monella ei onnistu. Normalistihan toiseen tutustuminenhan tapahtuu ensisijaisesti näkemiseen perustuvien viestien kautta. Ilmeet, eleet SANATON viestintä on se TÄRKEIN siinä ensivaikutelman saamisessa. Siinä ensimmäisten sekuntien aikana raakataan pois ne ""täysin mahdottomat"" tapaukset ja luodaan pohja mahdolliselle uudelle. Netin kautta tapahtuvassa sensijaan homma toimii aivan luonnottomasti. Kirjoitellaan ja sitä kautta annetan enemmän ja vähemmän todellinen kuva itsestä kokonaisuutena, jossa henkilökemian pitäisi näin alkuvaiheessa näytellä suurinta osaa. Tottakai joku voi näinkin onnistua, mutta mahdollisuudet ovat huomattavasti vähäisemmät kuin perinteisellä tavalla. Olen puhunut.

Anna

aivan oikein!

mimmukka edelleen

Voihan asian noinkin ymmärtää, toki! Vaan siitäkin on kokemuksia, että se ""naamakkain"" koettu henkilökemia on osoittautunut jatkossa täydellisesti vikaan arvioiduksi. Se ""juhlanaama"" kun ei sit kestäkään arkea. Tää netti touhu vastaa mun mielestäni ennenvanhaista kirjeennvaihtoa - on vaan nopeampitempoista. Mun omat vanhemmat on tavanneet kirjeitse aikanaan ja oleet sittemmin naimisissa suht onnellisesti yli nelkyt vuotta.
Siis se mitä tällä tarkoitin on, että pieleen voi mennä niin monella tavalla. Kuitenkin vois olla reilua heti alkuun lopettaa, jos näyttää ettei suju, eikä sit selitellä jotain outoja... No livenäkin etsintä jatkuu ja vahingosta viisastuu- tai sitten ei!

J Redd

Tämän sivuston treffivinkeissä on:

""Julma totuus on, että mahdollisen yhteisen tulevaisuuden näkee treffeillä muutamassa sekunnissa. Jos kemiat eivät kohtaa, alkaa välitön pohdinta: miten päästä kohteliaasti toisesta eroon. Tällöin treffit ”suoritetaan alta pois”. Vaikka kemiat eivät kohtaisikaan, ilta voi olla kuitenkin antoisa. Uskokaa tai älkää, mutta nettideittailija voi nauttia ihan vain hyvästä keskustelusta.""

Oma kokemukseni on 100 % sama. Mutta yhteisen tulevaisuuden näkee vain tapaamalla ihmisen. Siksi tulee niin paljon mihinkään johtamattomia tapaamisia.

J Redd

Unelma

Ei kai se vika tässä nettitreffailussa ole ettei sitä oikeaa löydy. On totta että ensitapaamisella selviää kyllä muutamassa minuutissa haluaako toista vielä toiste nähdä. Ihastuminen saattaa tulla matkaan vasta muutaman tapaamisen jälkeen mutta sitten voi käydä niinkin että mahdollisiset vanhat ihastumiset ja rakastumiset kalvavat mieltä ja olo on epätietoinen kun ei ole tarpeeksi tunteita pelissä mukana. Silloin sitä alkaa luonnollisesti epäillä koko touhua ja ajattelee olisiko parempi luopua koko suhteesta. Ei koskaan pitäisi ruveta mihinkään suhteeseen vain siksi että on suhde. Olen itse muutaman viikon seurustellut ja nyt yrittänyt selvittää itselleni onko minulla riitävästi halua jatkaa tässä uudessa suhteessa. Jossakin mielen sopukoissa kun on vieläkin vanha sammunut romanssi, mikä kummittelee nurkan takana ja pistää mielen epäileväksi. Luulen että ne ovat ne vanhojen suhteiden luurangot minkä vuoksi joku ei sitten kuitenkaan halua suhteeseen.

Aikuinen mies

Tuolla kohtaamisia-sivullakin käydään samansisältöistä keskustelua. Olet Mimmu ihan oikeassa ihmetellessäsi motiiveja olla ""etsimässä"" kumppania, kun rohkeus pettää jo alkumetreillä. Minä olen kokemuksesta oppinut, että pitää kirjoittaa vähän ja tavata nopeasti, ja ennenkaikkea jos ensitapaaminen on kertomasi mukaista vääntämistä, kannattaa lopettaa itse ja jatkaa etsintää.
Siinäkin olen linjoillasi, että tämä väline on vain alkukäynnistäjä ja nykyaikainen tapa kirjoittaa.
Miellyttävä ensitapaaminen ja kivat kirjeet jatkoksi, siinä on ehkä vähän evästä jatkoille.

Aikuinen mies

Jatkan vielä vähän lisää.
Olen kuullut joidenkin pitävän eräänlaista ""haaremia"" ympärillään. Saatetaan päivittäin tavata useita kontakteja ja suorittaa vertailua, joka ei ole kenenkään edun mukaista. Vähiten tämän vertailijan, ei tiedä kuinka kivan kumppanin menettää, kun ei ""osata"" ottaa yksi asken kerrallaan.
Mainitsemiani haaremeita voi olla sekä miehillä, että naisilla.

Mimmuli taas

Kiitokset kommenteista! sanoo tämä ""noviisi"". Nyt ollaan taas tukevasti neljänkymmenen numeron tossunpohjat maata vasten. Eteenpäin täytyy elää ja unohtaa, olipa mies kuinka ihana tahansa. Heitin verkot veteen uudelleen ja katsotaan nyt mitä seuraa.... Toivottavasti ei jäänyt tuosta kokemuksesta kovin suurta luurankoa kaappiin rämisemään.
Huh huh tuommosia haaremin pitäjiä. Eiks niillä ole mitään muuta elämää??? Miten tuollaseen riittää aika?? Onneks on muutakin elämää olemassa ettei tarvi jäädä kovin pitkään kärvistelemään noissa ihmissuhdesotkuissa. Kukin tietty taaplaa tyylillään ja harrastaa mitä haluaa.

K-i nainen

No, seksiinkö meinasit naisen kahvikupposiin 'sijoittamasi' suuret rahat vaihtaa????????
Ja nyt harmittaa, kun väkisin sain väännettyä naiselta vain yhden pusun, kuten sanoit. hah haha haaa....

Ei kai tässä vaan luuraa se ikiaikainen väärinkäsitys siitä, mikä/mitä arvokasta kullakin meistä ihmisistä on toiselle annettavanaan???
Naisilla se ei löydy jalkovälistä... vaan paljon ylempää. Ootkos koskaan rohjennut etsiä oikeasta paikasta? (tokkopa vaan)

Sihveri Herman

Seksiin asti ei ole vielä suunnitelmia ollut, kaikki aikanaan. Eikä ne mitään kahvirahoja olleet, tytteli käytti härskisti hyväkseen hyväntahtoisuuttani. Onneksi ei tullut kuitenkaan niin suurta vahinkoa kuin sen kanssa, joka jo puoliskonanikin oli 15 v.

Sen etsiskelyn olen alkanut yläpäästä ja sen alemmas en voi kehua päässeenikään. Ehkä alempaa olisi pitänyt aloittaa, ainakin sieltä aloittaneet tuttuni ovat päässeet pitemmälle ja elämässään onnistuneet muutenkin paremmin.

Kerro sinä se oikea tapa ja kun oikean tiedät, kerro sekin miksi itse täällä OffSpecin seassa pyörit? Minä kyllä luen teksteistäsi, ettei kovin moni sinustakaan ole kiinnostunut, minä kaikkein vähiten.

mamma

Minulle kävi lähes samalla tavalla. Tunnen itseni todella huijatuksi ja hölmöksi. Jäin vaan miettimään, mikä se toinen ihminen oli IHAN OIKEASTI. En myöskään ole pahemmin täällä seikkaillut, joten yritykset taitavat jäädä tähän. Sopivan ikäisiä, 40 - 50 -vuotiaita miehiä on yllättävän vähän nettisivuilla, vaikka lehtien seuranhakupalstoilla loistavat juuri tuon ikäiset miehet. Harmi. Hyvin koulutettuja naisia riittää taas vaikka muille jakaa. Olen itse kokenut, että miehet eivät kestä fiksuja koulutettuja naisia. Taidan vastakin jatkaa elämää ilman miestä. Eiköhän se löydy sitten vahingossa ihan oikeassa elämässä. Uskon myös siihen, että pitää nähdä ihminen, johon ihastuu. Toivotan onnea kaikille yrittäjille ja oikein hyvää syksyn/talven jatkoa!

Mimmi

Minä tapasin sellaisen koulujakäyneen ns. fiksun keski-ikäisen, siistin miehen netin kautta. Oli akateemiset oppiarvot, hyvä työ ja kaikki.
Pari kertaa tapasimme pikaisesti, mutta jo toisella kerralla minun olisi pitänyt mennä hänen luokseen kokkaamaan - ruokakassi ja viini mukana, arvatenkin.
Halusin kuitenkin tapaamisen muiden ihmisten joukossa, ja niinpä menimme elokuviin. Mies oli nyreä, alkoi vinoilla minulle, ja kertoi pitävänsä sellaista 'esivaihetta' täysin turhana ajanhukkana. Jessus sentään, mitä vaatimuksia!!!!

Sanoin, ettei hän minun hameeni alle pääse - ainakaan ensin tutustumatta minuun ihmisenä, jos silloinkaan... hah hah haa.
Riitahan SIITÄ tuli, ventovieraiden ihmisten kesken!!!
Sanoin hemmolle lopuksi ""Sayonara"", eikä kaduttanut pätkääkään.
Siinä sen näkee, ei koulusivistys ihmistä tee!!! Järkeä voi olla paljonkin, muttä älyä - ja varsinkin viisautta - silti tosi niukasti.
Onko kellään vastaavaa kokemusta? Kiinnostais tietää, kuinka monta naista tämäkin hemmo yritää hännystää...

Maaret

Minä treffasin pitkälle toistakymmentä miestä, ennenkuin tärppäsi. Useimmat treffit jäivät yhteen kertaan, minusta ellei tule heti tunne, että toinen vie jalat alta, ei kannata tavata toista kertaa. Parin miehen kanssa tapasimme toistamiseen ja se loppui sitten siihen, yleisimmin kaatui johonkin käytös/viina tms. juttuun. Olen muiden kanssa samaa mieltä, kannattaa tavata mahdollisimman pian niin näkee oikean ihmisen eikä mitään virtuaalikirjekaveria.

Nyt olen seurustellut kolmatta kuukautta yhden nettituttavuuden kanssa ja koko ajan paranee. Tapasimme ekan kerran kahvilla ohimennen, vetovoima välillämme oli käsinkosketeltava ja heti toisella tapaamisella päädyimmekin viettämään yhteisen yön. Mies on oikea unelma; hyväkäytöksinen, kohtelias, huomaavainen, fiksu + kaikkea muuta.

Luulisi hälytyskellojen soivan, jos toinen alkaa heti rahaa pummia. Me edelleenkin ostamme puoliksi kaiken ja haluan ehdottomasti maksaa aina vähintäänkin oman osuuteni, samoin mies.

K-i nainen

Nyt vasta luin 'tilityksesi' - sinä katkera KURPPANA !
Voi, voi! kun on elämä kovaa - mutta siinä olikin sitten kaikki!

simmi

Minäkin petyin muutaman kerran. Sama oli selitys, ei itsessä mitään vikaa, ja muuten vaan loppui...
Sitten onnistui. Kihloissa ollaan ja uusperhe perustettu.
Saman katon alla elellään ja työkuviot järjestyivät uudella paikkakunnalla.
Kannattaa yrittää uudestaan vaan, ei lannistua--- liikkeellä on onnenonkijoitakin, jotka eivät valmiita suhteeseen, mutta myös tosisuperyksilöitä!
Etsimällä uudelleen löytyy itselle sopiva elämänkumppani!

Simmi simmi

hyvä käytös

Treffikumppaninne ovat yksinkertaisesti ollet hyväkäytöksisiä, eivätkä ole suoraan sanoneet etteivät ole kiinnostuneita! Jos sanoo suoraan, ettet ollut tarpeeksi fiksu/kaunis/samalla aaltopituudella, sehän loukkaa. Parempi sanoa, ettei ole vielä valmis seurustelemaan.

Olen nelikymppinen nainen ja käynyt monilla nettitreffeillä. Joskus kerran, joskus pari kertaa. Jos seura ei ole kiinnostanut, lähetän meilin, jossa pahoitellen sanon, että en ole valmis kuitenkaan suhteeseen. Oli todellinen syy mikä tahansa.

ei si oo se juttu

Tos joku vuos sit aloin pitää yhteyttä naisen kans jonka tapasin jossain chatis.Mul ei ollu menetettävää ja parin viikon viestittelyn jälkeen tavattiinkin.Tultiin kämpälle ja hän ilmeisesti luuli ett seksin takia savoon pyysin käymään.En ehtiny ku tajuta mitä hän oli ajatellu ja sit oltiinkiin sohval toistemme kimpus.Aivan yhtä nopeasti hän nousi ylös ja sano vaan etten pysty ja lähti takas kotimatkalle.Sanoin kyl etten sen takia tahtonu nähdä mut kuka 30v nainen uskoo samanikäisen miehen suusta tollasia puheita.Oli toinen samankaltainen tapaaminen nyt vaan menin vieraaks ku oltiin taas ihastuneita.koko aikana pidin vaan hänen toiveista kiinni enkä ottanu vastaan ku hyvän mielen siit ett must oli iloa eronneelle hauraalle naiselle.Sit taas suunniteltiin viestein uutta elämäämme joka ei koskaan alkanu.Aikamme viestiteltiin ja mä ainakin rakastuin ja kerroin kaiken mitä ajattelin.Pari vuotta vatvottiin asioita ja se kasvatti mua paljon.Sit iski kyllästyminen ja riidat.Tiedän nyt ettei kannata pihtailla sen pelos ett toinen jättää vaan oltava MIES ja tehtävä se mitä miehilt odotetaan.Vaik suhde ei toimiskaan ni saa saunailtoihin puheenaihetta.Ei nykynainen ota koe ajamatta kotiinsa vaik kui selittäävät miten niit loukkaa ku eka iltana vongataan.Jatkettava näin ku oon päättäny teininä tehdä.piti olla kovis ja menetin monta ihanaa tyttöä sikailuni takia enkä anna sitä koskaan anteeks itelleni.<jos en rakkautta enää löydä ni voin vanhana partana sanoa nuorille ettei kaikki olekaan niin helppo tehdä oikein ku luulis.käytin aikani päihteisiin ja nyt ku o 6kk selvänä ollu alkaa tekemään mieli sitä kainaloa ja kotia mis olla.Kuunnella naista etten vaan oo liian kiltti ja ottaa pala siit teini pojasta takas ja rakastaa teoin eikä sanoin.

piristi

Äskeinen tarina on perseestä mut itepähän elän sitä vieläkin.Ei auta ku etsiä irtosuhteita etteivät ala haukkua homoks kylillä

(vain)ammatillinen tutkinto

"Minä tapasin sellaisen koulujakäyneen ns. fiksun keski-ikäisen, siistin miehen netin kautta. Oli akateemiset oppiarvot, hyvä työ ja kaikki."

Itse pidän ihan hyvänä että ilmoittaa koulutaustansa profiilissa. Sillä itse en missääntapauksessa halua tutustua ihmiseen joka pitää koulutusta tärkeimpänä asiana suhteessa. Eli tarkoitan että siitä näkee heti onko ihminen pinnalinen vai ei.

Näillä monilla palstoilla olen huomannut että niitä akateemisia ja korkeakoulutettuja naisia on runsaasti tarjolla. Onko teillä liian korkeat tavoitteet kumppanin suhteen, vai miksi ei tärppää jos vielä hehkutatte että olette järkeviä ja koulutettuja. Tai sitten vaan olisi parempi jättää ne em. maninnat kertomatta, ehtiihän ne jutella kun ensin tapaa lähemmin.

eitervemiesnaistakaipaa

Kyl mä oon kans sitä mieltä että vaiks olenkin näissä nettijutuissa ollut jo jonkun aikaa ihan tekemisen puutteessani yöllä tai seurankipeenä niin silti ei tapaamista todellisen ihmisen kanssa voita mikään. Olen kans tavannut varmaan jo liki kymmenen naista ja kaikkien klanssa on tullut sellainen olo että en mä halua enään nähdä vaikka meileissä onkin tuntunut hyvältä ja on jutut olleet ikäänkuin samalla aallonpituudella. kun sitten muutaman tai useammankin viikon meilailun jälkeen tapaa niin kemiat ei vaan kohtaa kun siinä meilailussa on tullut vääränlainen mielikuva. Olen sitä mieltä että pitäisi heti tavata tai lähettää ainakin heti kuva ja parasta olisi pistää pienmi viedo taiks sitte mesettää ja kameran kanssa ettei tuu mitään sellaisia luuloja mitkä ei oo totta. naisissa on ainakin se vika että pistävät sellaien kuvan mikä on vanha ja otettu just kampaajalta tulon jälkeen tai muuten pyntättynä taiks sitten niin ettei siinä näy kun sumea hahmo ja ei siitä sit näe sitä todellisuutta mikä tulee eteen kun tapaa. Olen jo monta kertaa sanonut ja päättänyt että nytmä lopetan tän netti touhun mutku sitä vaan tulle ikävä jotain ja ei kerkeä minnekään mennä kun on remonttia kotona ja vaan joka toinen viikonloppu on ikäänkuin sinkkuna vapaa menemään. Sitkun näkee tuolla kylällä jonkun niin siinä kemiat kohtaa heti tai ei kohtaa ja ei siinä mitään. Mut jos kohtaa niin siinä on helppoa jatkaa vaikka mitä. Olen mä sen oppinut että ei kannata esittää vaan parhaita puoliaan täällä netissä kun antaa vaan mennä ja vähän roisistikin että ei ainakaan tule liian ruusuista kuvaa ja silleen saa kyllä hyviä keskusteluja. Joskin toisinaan ne sit loppuukin just sen takia. Ei tässä mitään järkeä ollut mutta kirjoitin nyt kun ei muitakaan kirjekumppaneita nyt tänään ollut lähestyttäväna