onnellinen:)

..vai löysinkö?
Törmäsimme keskustelupalstoilla,juttelimme,pientä flirttiä..
Juttelu jatkui ja muuttui henkilökohtaisemmaksi.
On kun puhuisi ihmiselle jonka on aina tuntenut! :o
Vaihdoimme parempia yhteystietoja,jotta olisi helpompi jutella..
Tuntuu liiankin hyvältä ollakseen totta..
Emme juttele kuitenkaan päivittäin,mutta joka viikko ainakin.
Emme ole nähneet,puhuttu vain että pitäisi...
Se mies on kuin unelma,luotettava,mukava,romanttinen,huomaavainen. .
Olen jutellut netissä monien kanssa,joidenkin pidemmän aikaakin,
mutta koskaan en ole tälläistä tuntenut.
Taidan olla ihastunut,NETTITUTTUUN?!
Joka päivä mietin miten hänellä on työpäivä mennyt,kun mulle tapahtuu jotain,hyvää tai huonoa,ensimmäisenä palan halusta kertoa hänelle!
Jos joku päivä en tavoitakaan häntä,on kuin maa imisi minut sisäänsä,
tuntuu kuin osa minusta särkyisi.
En tiedä vain mitä miehen päässä liikkuu,onko tämä vain ajanvietettä?
En ole ikinä itse ajatellut nettijuttelua muuta kuin ajanvietteenä,pienenä flrittinä,mutta nyt alan todella pelätä mihin olen itseni laittanut!
En pelkää ihastua,rakastua, vaan menettää!
En halua pahoittaa mieltäni nettitutun vuoksi.

Niin,ja tosiaan ensikeskustelustamme on siis vuosi! :o
Kokonainen vuosi elämästäni tämän pyörteissä!
Mies on upea! Kaikkea mitä nainen voi ihanoida,mutta sellainen,jota en arkisessa elämässäni lähestyisi. :o
Onko minussa vika? Olenko epätoivoinen vai sydämeni menettänyt?

Onko muilla kokemuksia nettitutuista? Ihastumisista? Pettymyksistä?
Mistä tiedän koska olen kipuamassa ***** edellä puuhun? :o