Lainaus:
Alkuperäinen kirjoittaja Freecer  Tarinani.
Olen 36 v mies vaimoni on minua pikkasen nuorempi.
Olemme olleet vaimoni kanssa naimisissa 12 vuotta olimme nuoria kun menimme namisiin nyt meillä on 4 lasta joista nuorin on 1,8 vuotta. Onhan meillä ollut hyviä ja hunoja hetkiä mutta niistä on aina selvitty puhumalla. Nyt sain tietää että kun vaimoni aloitti harjoittelun opiskelunsa loppupuolella niin hän oli ihastunut työkaveriinsa(lääkäri) ja tämä häneen, ihmettelin miksi asiat ei tunnu olevan kohdallaan ja muutaman viikon tivaamisen jälkeen sain vastauksen jonka juuri kirjoitin. Nyt olen sit ihan paskana mitäs mun pitäisi tehdä keskusteltu on vaimon kanssa ja hän näyttää olevan niin ihastuksensa lumoissa että on valmis uraamaan kaiken. En ymmärrä en voi käsittää tätä miten voi kohdella toisia ihmisiä noin kylmästi,
vastaus yleensä ei tunnu samalta tulta ja tappuraa niinkuin aikasemmin. Itse odotin edellisen kriisin jälkeen että kun saan luottamuksen kohdalleen ja elämän tasaiseksi kaikki on hyvin,
niiin miten saatoin olla niin tyhmä. Ei hän ole vielä omien sanojensa mukaan mennyt pidemmälle mutta asian salaaminen ja kiistäminen jatkuvasti sekä muiden asioiden esille tulo on kyllä vienyt kaiken luottamuksen niin nolliin kun voi olla. Ajattelin vain että reagoinko liian voimakkaasti nyt? minulle luottamus on kuitenkin kaikki kaikessa parisuhteessa. Emme ole tehneet vielä päätöstä avioliitostamme mutta pahalta näyttää ja kun katson omia lapsiani niin en pysty pidättelemään kyyneliäni miten he sen kaiken tulevat jaksamaan jos asia menee päin honkea. Rakastan lapsiani yli kaiken ja haluan heille parasta ja samoin vaimoni tässä olemme samalla aaltopituudella ainakin. |
Et ylireagoi, teidän suhde on nyt itseasiassa melko ratkaisevassa vaiheessa! Vaimolla menee lujaa, mutta tiedän kokemuksesta, että nyt melko kriittinen paikka. Minun vaimolla oli myös ihastus, tapasivat Facebookissa ja ne ihastu voimakkaasti toisiinsa, löysivät henkisen yhteyden. Sain sen sillon selville ja se oli melkonen shokki. Asia käsiteltiin ja annoin sen hänelle täysin anteeksi. Vuosi siitä, sain selville, että suhde olikin jatkunut koko ajan ja selvisi myös että se oli seksisuhde. En oo toipunu vieläkään, mutta vielä ei tiedä miten tämä päättyy. Meillä on myös lapsia, vanhempia kylläkin jo. Ollaan oltu yli 20 vuotta naimisissa ja molemmat on olleet toisilleen uskollisia tähän asti. Nyt valehtelua, vääristelyä, vähättelyä, peittelemistä. Vaimollasi on totuuden paikka, se on heti todistettavasti loputtava tai sä lähdet... sun täytyy saada jotenki hänet pysähtymään, shokkihoidolla. Sä huomaat kyllä, kun vaimosi tekee täyttä totta, se ei vain onnistu niin kauan kun ovat samassa työpaikassa... hänen on ensiksi päästävä miehen vaikutuspiiristä pois! Jos vaimosi ei halua lähteä sieltä pois, tiedät kumman hän valitsee. "Hyvä työpaikka" on vain tekosyy, mikään ei ole niin tärkeetä, kuin oma perhe. Hänen on se tajuttava se itse ja sun ei tartte alistua tuohon lasten takia.
