Esa

Mimmi: Kirjoitit:
""Vähissä ovat oikeat miehet, jotka haluaisivat osoittaa arvostusta ja huomaavaisuutta hyvällä käytöksellään!""

- Täällä yksi joka edes yrittää:-)
Muistan kerran erään nettitreffin. Kirjoittelimme ensin, muutaman kerran, eikä siitä tahtonut tulla mitään, koska hän ei yleensä saanut kirjoitetuksi kuin pari riviä tyyliin ""mitähän tässä nyt kirjoittaisi.. mutta kysy niin vastaan.""

Treffeillä panin sitten merkille, ettei hän ollut siitä vilkkaimmasta päästä, vaan muistutti lähinnä lypsyjakkaran päältä karannutta ujoa savolaistyttöä. Jokainen sana piti kirjaimellisesti kiskoa hänestä ulos. Ellen olisi puhunut mitään, olisimme todennäköisesti istuneet siinä hiljaa koko illan.

Voitko Mimmi antaa minulle neuvon, mitä tehdä vastaavassa tilanteessa, kun on kyllästynyt kyselemään toiselta koko ajan? Minusta myös liika kyseleminen/utelu voidaan joskus kokea epäkohtelaisuutena, enkä minä ainakaan halua koko ajan kysellä asioita lähes tuntemattomalta ihmiseltä.

Voisiko silloin alkaa urpoksi ja kertoa hieman itsestään, tai jostain muusta ajankohtaisesta?

Noh, muu ajankohtainen ei johtanut mihinkään tässäkään tapauksessa. Neiti ei ottanut kantaa mihinkään, vaikka yritin heitellä aiheita Irakin sodasta kesämökkeilyyn. Hän oli yksinkertaisesti hieman hiljaisempaa tyyppiä.

Periaatteessa hän voisi kirjoittaa nyt täällä minusta: Mikä tyyppi kun puhui koko ajan itsestään ja kaikkea muuta puutaheinää, annoin urpolle piupaut.

Vein kuitenkin homman läpi kunnialla, saatoin (ajoin) neidin koti-ovelle, kiitin kohteliaasti illasta ja lupasin kirjoittaa. Luonnollisesti maksoin myös ravintolalaskun ja jäätelöt, puistossa, jossa teimme pienen kävelylenkin.

Kotiin päästyäni kirjoitin sitten kohteliaan kirjeen, jossa kiitin illasta. Kirjoitin tietenkin myös, etten uskonut, että tapaamisemme tulisi johtamaan mihinkään jatkossa.
Vastaus oli kolme sanaa pitkä: No mikä mättää??

Mimmi, neuvosi tällaisessa tilanteessa, jossa tapaamani neiti laski koko tapaamisen vastuun minun harteilleni. Miten olisit hoitanut jutun, ilman että olisit saanut urpon titteliä?

Esa

Tuli mieleen näistä hieman vaatimattomista ihmisistä..

Lueskelin tässä Seuraa muutamia vuosia sitten. Lehti oli kaivellut esiin ensimmäisiä Lottovoittajia ja kyseli heiltä mitenkä Lottovoitto oli muuttanut heidän elämäänsä, olivatko matkustelleet jne.
Eräs miljoona mummonmarkkaa voittanut, pudasjärveläinen mies avasi sanaisen arkkunsa: ""Eipä se mitenkään elämää muuttanut. Eikä tässä nyt sen kummemmin olla matkusteltu.. nooh.. kerran on Oulussa käyty…""

Niin, ja sitten oli tämä hämäläisukko, joka päätti tehdä pienen autoloman poikansa kanssa. Heillä oli tarkoitus käydä Seinäjoella.
Pojat hyvästelivät emännän ja lähtivät ajamaan aamunkoitteessa. Taivas oli synkkä ja tunnin ajon jälkeen poika sanoi:"" Taetaa tulla sade.""
Pari tuntia myöhemmin ensimmäiset vesipisarat ropisivatkin sitten tuulilasiin. Ukko tuumasi: ""Ka niinpä taetaa..""

Poikien autoloma meni hyvin ja emäntä kyselikin heidän päästyä kotiin, miten matka oli sujunut.
Ukko vastasi: ""Ka siinähän tuo, suuta pieksäessä..""

j

Samanlainen tilanne siis, minkä omalla kohdallani kuvailin viikko sitten. Lisään vielä sen verran, että jos asuu pienellä paikkakunnalla, niin sitä on todella riippuvainen siitä, millainen on työpaikka. Ei sen ulkopuolelta ketään löydä vaan pelkästään netistä. Esim. helsinkiläisenä helposti varmaan ihmettelee, miksi nettiin pitää turvautua, mutta eivät kaikki siellä asu.

Mimmi

Esalle:
Voi pyhät pieksut, millaisen daamin sinä olit saanut seuraasi.
Kysyit neuvoja. Kyseessä oli ei-kommunikoiva ihminen, ei ainakaan verbaalisesti siihen kyennyt.
En usko, että olisit voinut tehdä asialle yhtikäs mitään muuta kuin teit. Kyllä niitä urpoja riittää meissä naisissakin.

Itse olisin äärettömän onnellinen, jos tapaisin netin kautta tai muuten miehen, joka osaa PUHUA. Puhua ne ajankohtaiset, kiinnostavat aiheet ja siinä ohessa vähän henk.kohtaistakin.
En tarkoittanut langettaa työasioille 'puhekieltoa', mutta ne jutut usein miten kuulostavat vieraan ihmisen korvaan itseriittoiselta kehuskelulta, tyyliin""Näin tärkeä henkilö minä olen"".
Tällainen 'minä-minä-puhuja' ei kysele mitään deitiltään. Minusta toisen kysymys on aina kiinnostuksen osoitus, ja miellyttävä sellainen. Silloin vastaaja saa, ihan luvan kanssa, puhua itsestän. Mikäs sen mukavampaa?
No, Esa koskas meillä kahdella olis treffit? Kirjoita minulle osoitteeseen: Emma47@netti.fi

Vierailija (mies)

Itse täytyy kyllä sanoa, että en ole (ainakaan vielä) uskaltanut pyytää tosielämässä kaunista ja viehättävää naista treffeille, vaikka olen yrittänyt. Syy on siinä, että pakkien saanti kauniilta ja viehättävältä naiselta pelottaa, koska se olisi omalle kohdalle viimeinen niitti arkkuun. Meikäläisellä kun ollut viimeisen 5 vuoden ajan paljon epäonnea ja se tuntuu seuraavan kaikkialle. Epäonni vaan jatkuisi, jos tulisi pakit ja masentaisi enemmän.

Poikamies 38-v.

Minäkin olen perinteinen, mutta mies. Sitä tosin en oikein ymmärrä, miksi nykyisin vain miehen tulisi olla aloitteellinen. Hyvin usein lähtökohta voi olla sellainen, että vaikka nainen olisi kiinnostunut, sen osoittamista varjellaan kuin Kruunun jalokiviä. Käytännön ongelma tulee siinä, että miehellä voi olla muutenkin korkea kynnys aloitteiden tekemiseen, eikä sitä helpota ainakaan se, jos toinen ei osoita omia aikeitaan tai antaa itsestään jopa täysin väärän vaikutelman.

Miksi miehet eivät tee aloitteita ?! No, yksi syy voi olla tietysti huonot kokemukset, jotka eivät ainakaan helpota asiaa. Nykyisin joillakin ihmisillä tuntuu olevan muutenkin huonot sosiaaliset taidot, ja jotkut saavat jopa tyydytystä siitä, kun voivat antaa toiselle pakit täysin säälimättä.

Minäkin tunnen kaveripiiristäni muutamia sinkkumiehiä, jotka ovat ihan normaaleita koulunsa käyneitä miehiä, jotka käyvät töissä ja hoitavat muutenkin omat asiansa. Jollain tapaa yhteistä tälle porukalle taitaa olla se, että he katsovat mahdollisuutensa vähäisiksi nykyisessä pinnallisuutta ja materiaa korostavassa deittikulttuurissa, jossa se itse asia - ihminen - näyttää unohtuvan vallan tyystin. Jokainen vain haluaa jotakin, mahdollista tai mahdotonta, unohtaen kokonaan sen, mitä on valmis itsestään antamaan...

skniiranen

Väärä foorumi, sorry.

PolyAm

En pyydä naisia treffeille koska kaikki vastaantulevat naiset tuntuvat kovin sovinnaisilta ja perinteisiltä. Ei kertakaikkiaan ole yhteistä kosketuspintaa. Älykkäät ja vapaamieliset naiset ovat hyvin harvassa.

pete4321

Itse olen kyllä aika rohkeastikin tehnyt tilanteen sattuessa aloitteita, siis normiaikaan eikä viinakaan kuulu kuvioihini, ihan tavallinen mies, ei kovin lyhytkään, eikä keskustelutaidoton tai rumakaan mies. Muta kyllä se on aika sattumaa että nainen ylhäisyydessään suostuu treffeille, tai edes vastaamaan pyyntöön. Pakit tulee 8 kertaa kymmenestä, nettipalstoilla 98 sadasta. Äskettäinkin eräs hiukan päälle 30 kymppinen, kirjeenvaihtopalstalta nainen, muutaman soittelun jälkeen kun tapaamista ehdotin, niin laukaisi että ei sitten tarvi mihinkään tavalliseen kytsua, syömään tai elokuviin tai muuta semmoista, miehen täytyy keksiä jotain erikoista että hän vaivautuu.
Mitähän se sitten lienee.., en alkanut sen enempää kaiveleen ja annoin naisen jäädä oman erinomaisuuteensa kanssa keskenänsä.

loner

Vastatakseni alkuperäisiin kysymykseen: mies, mikset pyydä naista treffeille?

No, ensinnäkin olen ujo. Laskun maksamisesta väännetään sitten, kun sinne saakka on jo päästy.

Toinen syy: kaikki tuntemani naiset ovat työkuvioista, enkä halua syödä kuormasta. Ei siinä joukossa edes ole ketään, jota tahtoisin pyytää treffeille.

Kolmas syy: Olen tältäkin foorumilta lukenut, että vastaan auttamattomasti juuri sitä miestyyppiä, jonka pitäisi vetäytyä munkkiluostariin ja jättää treffeille pyytäminen muille. Olen siis jo keski-ikäinen. Hiukset ovat harventuneet ja loputkin ajoin pois ja lisäksi minulla on kaksi lasta. Eronnutkin olen. Ja kun sitä akateemista loppututkintoakaan ei ole.

Ei siis mitään mahkuja.

Viime syksynä pyysin yhtä naista kahville. Piti kerätä rohkeutta pitkään ja sitten odottelin sopivaa tilannetta vähintään yhtä kauan. Kieltäytyi, tosin ystävällisesti ja kohteliaasti. Jäi ihan hyvä maku naisesta, mutta häntä ei vaan kiinnostanut tai oli varattu. Kumpikin hyvä syy kieltäytyä. Sen jälkeen ei ole tullut vastaan ketään, kuka saisi minut siirtymään pois mukavuusalueeltani