Lainaus:
Alkuperäinen kirjoittaja diorie  Ei vaan jotenki jaksa ettiä,ainakaan ravintoloista.. |
Löysin sen oikean kerran menemällä vapaaehtoiseksi järjestöön, joka ajoi asiaa, jota sydämestäni arvostin. Löysin sen oikean sieltä, etsimättä ja edes aikomatta löytää, ne oli upeita vuosia, sitten tuli kuolema, mutta olen siitä ikuisesti onnellinen.
Kerran sitten innostuin kokeilemaan kansantanssia, seurassa jossa vetäjäkin sanoi ettei hän opeta mitään päiväkotitätien läpsyttelyä, ja sehän kiinnosti nuortamiestä minussa. Löysin siellä sen oikean, luovutin kuitenkin hänet toiselle, mutta nainen on edelleen rakkain sisko mitä ajatella saattaa.
Hänen ystävästään sain vaimoni, sen oikean, ja neljä ihanaa lasta. Vaimoni mielestä en ollut se oikea, olin kai liian onnellinen, ja hän viimein lähti, se oli hänen päätöksensä.
Nyt olen yli 50, minulla on sydämmessäni kolme OIKEAA, ja ihanat täysi-ikäiset lapset, joista osa asuu luonani.
Olen hiivatin onnellinen, ja toivon samaa teillekkin. Vihjeenä vain: Älkää tekään etsikö.