|
"Oon yrittänyt kerätä rohkeutta, että menisin lääkäriin ja sanoisin ensimmäistä kertaa ääneen että tarvitsen apua. En vaan pysty, oon liian ylpee, ja toisekseen pelkään että lekuri vaan toteaa et nosta ittees niskasta äläkä valita turhasta. On liian vaikeeta myöntää omat heikkoudet ääneen."
Rakas lapsi.
Jokainen meistä joutuu ainakin kerran elämässään sanomaan nuo sanat, jotta "tarvitsen apua". Elämä on opettanut, jotta ne sanat kannattaa sanoa ajoissa, ylpeys ei todellakaan ole syy jättää sanomatta. Tuosta tunteesta on suunnattomasti haittaa varsinkin siinä tilanteessa.
Yksikään lääkäri ei sano sinulle noin, mitä pelkäät. Masennuksesta ei nousta niskasta nostaen. Masentuneisuus ei ole heikkos, vahvinkin voi masentua. Sinusta tuntuu siis siltä, jotta jos hammasta särkee, voi mennä lääkäriin ja valittaakin, mutta ei silloin, jos vaivana onkin masentunut mieliala?
Usko pois, masennuksesta parannutaan, mutta hyvin harvoin yksin. Siksi mene sinne lääkäriin, hän auttaa sinua pääsemään alkuun. Lääkärille ja terveysalan henkilöille on turvallista puhua, heillä on vaitiolovelvollisuus. Sairautena masennus on hyvin yleinen, joten olet yksi asiakas muiden joukossa. Minäkin olen sellaisen vaiheen elänyt ja entisen, iloisen itseni taas löytänyt.
|