|
Oli minunkin pakko tulla kirjoittamaan palstalle, luettuani "Haukotuksen" kirjoituksen. Tilanteesi on aivan samanlainen kuin minun ja monen muun palstalaisen pahimpina aikoina. Itselläni oli välillä täysin unettomia öitä neljäkin peräkkäin. Näin jälkikäteen olen ihmetellyt etten pikku-ukkoja ole nähnyt vaikka unettomuus oli todella rajua. Joten kyllä sitä näköjään ihminen ihmeesti selviää ilman unta ja vähillä unillakin pitkään... Unettomuuteen kuitenkin kannattaa puuttua nopeasti, ettei sitä kohtaan synny kamalaa pelkoa ja ahdistuneisuutta..
Söin Opamoxia imettäessäni ja soitin silloin Teratologiseen tietopalveluun varmistaakseni että lääkettä voi imetysaikana käyttää. Teratologisesta tietopalvelusta vahvistettiin että lääke on turvallinen imettäville, eikä imeydy äidinmaitoon juuri lainkaan. Ei siis tarvitse kantaa huonoa omaatuntoa lääkityksestä, jota tarvitset. On tärkeää saada unettomuuskierre katkaistua heti ja syödä lääkkeitä silloin kun niitä tarvitsee. Tuosta unettomuuden pelosta vielä piti sanoa, että se mitä lääkärisi sanoi on totta. On olemassa lääkkeitä, joilla sinut varmasti saadaan nukkumaan, joten pelko siitä ettei nukkuisi edes lääkkeillä on turha.. Se on hyvä muistaa, jos tuntuu toivottomalta. Usko pois, jos minä olen todella rajun unettomuuteni kanssa selvinnyt, niin unettomuudesta selviää kuka vaan. Synnytyksestäsi on niin vähän aikaa, että voi olla että oma hormoonitoimintasi lähtee pian käyntiin, mutta jos ei niin käy ammattitaitoisella gynekologilla keskustelemassa estrogeenihoidon mahdollisuudesta.
Kuten tällä palstalla jo joku kirjoittikin, niin kilpirauhasarvojen tarkistus olisi tärkeää. Itselläni vajaatoiminta todettiin vasta nyt, joten kilpirauhasella kuten estrogeenivajauksellakin on ollut osuutta unettomuuteeni.
|