|
Aika rankkaa tekstiä teiltä, tiedä sitten mistä sitten on oikeasti kysymys.
Kauheinta minusta ehkä on että hän joskus jopa lasten kuullenkin haukkuu heidän isää. Toinen lapsista joskus vaimeasti yrittää oikoa äitinsä puheita ja hän näyttää kovasti kärsivän niistä.
Minua käy miehenä tämä isäkin sääliksi. Minulle tämä nainen sanoo ettei isä välitä lapsistaan lainkaan. Mutta jotenkin tuntuu ettei kaikki ole ihan näin eikä hänellä ole ollut paljonkaan sanottavaa siihen, saako olla isä lapsillensa. Minustahan tämä nainen alkuun väkisin halusi ""uutta isää"" lapsille, isäinpäivämuistamisetkin tulivat minulle, ei lasten isälle. Mutta sanoin siihen, että en ole hänen lapsiensa isä. Ja hän suuttui minulle!
Ex-vaimostani hän on erittäin mustasukkainen, en saisi olla tekemisissä hänen kanssaan. Mutta meillä on yhteiset lapset, joten totta kai olen hänen kanssaan jonkinlaisissa väleissä.
Huh! On tässä monenlaista, kun vain saisin ajatukseni selväksi.
|