kukapa tietää

Tuntuu, että joku yksi ja sama narsismi-hihhuli on vastaillut sinulle eri nimimerkeillä. En todellakaan tunne teitä kumpaakaan, mutta kommentoin tekstiä alla toisenlaisesta näkökulmasta. Voi siis olla, että tytöpystäväsi on narsisti, tai voi olla, että hän on ihan normaali ihminen, joka ei ole päässyt yli erosta ja jonka kanssa sinulla on suuria kommunikointivaikeuksia. Jälkimmäinen kuulostaa aika mahdolliselta, kirjoituksestasi käy monin paikoin ilmi sen tyyppinen ihmettely, että ette osaa puhua niin, että tulisitte ymmärretyksi kumpikin. Mutta tämä on vain tuntemattoman maallikon mielipide.

[quote="Timppa"]Kysyn täälläkin kun eronneet varmaan osaa sanoa jotain.
Pitkä tarina, mutta..........

varsin ihmeellisiä piirteitä ja käyttäytymistä. Hän kertoi entistä miehistään erittäin rumasti ja halveksivasti. Hänessä itsessään ei ollut mitään vikaa, mutta kaikissa miehissä oli vaikka mitä vikoja ja puutteita, joista hän jaksoi puhua ja puhua.

- aika tavallinen piirre monissa ihmisissä, varsinkin, jos on tullut esim. jätetyksi, on loukkaantunut, eikä ole vielä sinut eron kanssa.

Hänen tunnetilansa vaihtelevat hyvin jyrkästi. Olen välillä aivan ulalla hänen käytöksestään.

- temperamenttinen luonne? jotkut eivät koskaan riitele eivätkä edes huuda, toisilla tunteet räiskähtelevät enemmänkin. onko teillä muutenkin kommunikaatiovaikeuksia?

Hän kehittelee mustasukkaisuus- ym. kohtauksia ja minä olen aina jotenkin syyllinen. En edes tiedä mistä hän milloinkin on suuttunut ja mitä minä olen tehnyt väärin että hän minua syyttää.

- ihmissuhdekirjoista päätellen monet miehet tuntevat, että heitä syytetään epämääräisistä asioista, kun kyse voi olla vain naisten ja miesten erilaisesta tavasta ilmaista itseään. Lue esim. Miehet ovat Marsista ja naiset Venuksesta.

Eniten kammoksun kuitenkin hänen aika ajoin nousevaa kylmää raivoansa. Se saattaa syntyä aivan mitättömästä asiasta, joskus ei tarvitse sitäkään.

- kun olin pienen lapsen yh-kotiäiti, saatoin saada käsittämättömiä raivokohtauksia täydellisen mitättömistä asioista. Se ei ole normaali luonteeni ja johtui selvästi elämäntilanteeseen liittyvästä väsymyksestä, stressistä ja ehkä myös epämääräisestä tunteesta, että on loukussa tilanteessa, jolle ei voi mitään.

Joskus minusta on tuntunut että hän on perustamassa uutta ”perhettä” lastensa ja minun kanssaan ihan väkisin, vaikka lapsilla isäkin on ja minullakin on omia lapsia.

- eivätkö aika monet eronneet haluaisi uuden perheen? ei sillä ole merkitystä, onko lapsilla isä, vaan ehkä hän kaipaa toista aikuista kantamaan vastuuta arkipäivän elämästä.

Sain vaivihkaa muualta selville että hänen viimeisin miehensä on ihan tavallinen, mukava mies ja pahoin epäilen että niin myös ne muut miehet joita hän haukkuu. Turhan suuri osa hänen energiastaan tuntuu kuitenkin kuluvan tuon viimeisimmän miehen (lasten isän) mustamaalaamiseen.

- hän on vielä kiinni exässä? eikä se, että ero tulee, tarkoita, että ihmiset eivät olisi mukavia tavallisia ihmisiä sinällään, he eivät ehkä vaan kertakaikkiaan ole sopineet yhteen ja ovat tuneet toisissaan esiin huonoimmat puolensa. Sitä paitsi ethän voi tietää, millainen tyyppi ex todellisuudessa oli parisuhteessa? jopa ne tässä ketjussa peräänkuulutetut narsisit ovat perheen ulkopuolisten mielestä hurmaavia ihmisiä, vaikka ovat kodin seinien sisällä psykopaatteja.

Aina tulee syytöksiä, ihmeellisiä juonikuvioita suhteessamme, joista en enää tajua mitään.

- olisiko hyödyllistä yrittää keskustella ulkopuolisen ammattiauttajan kanssa?


En kuitenkaan ymmärrä mitä hän mieheltä ja ihmissuhteelta lopulta odottaa.

- jos jokainen mies, joka sanoo noin naisesta/miehestä, päätyisi narsisti-diagnoosiin, niin meillä ei koko Suomessa olisi virallisesti terveitä ihmisiä olemassakaan.

Kun mikään ei tahdo kelvata, vaikka mielestäni olen ihan tavallinen mies. Muistan häntä syntymä- ja muina merkkipäivinä, en sikaile ja otan hänet aina huomioon.

- voi olla, kuten sanot. Tai sitten voi olla, että et tyttöystävän näkökulmasta kanna tasaveroisesti esim. vastuuta arjen pyörittämisestä, vaan hänestä tuntuu, että hän joutuu tekemään kaiken aika itse. Montako tuntia teet esim. kotitöitä joka ikinen päivä?

Asumme aika kaukana toisistamme joten emme näe kovin usein. Mutta joka kerta kun näemme, riitaa tulee aina jostain.

- voi olla, että suuret odotukset harvoista tapaamisista johtavat hermojen kiristymiseen, stressin ja pettymyksiin, jos kaikki ei menekään niin oli oli etukäteen suunnitellut.

Mutta kuten sanottu, en minä tunne teitä, joten ei asiaan voi ottaa sen kummemin kantaa täällä internetissä. Kannattaisiko hakea tukea kommunikaatioon suhteen ulkopuolelta, jos muuten vielä kiinnostaa yrittää?