|
Kyllä lapsilla rajat pitää olla, ja säännöllinen elämä, mutta ei niitäkään voi pakottaa, vaan olosuhteet on luotava sellaisiksi, että kaikki puhaltavat yhteen hiileen.
Tärkeää on huomioida lasta, lapselle olisi eduksi, että hän koulusta kotiintullessaan, voisi jo ovelta huutaa, että mitä on ruokana tänään ja siihen olisi myös joku aikuinen vastaamassa. Ei oikein passaa, että lapsen ainoa harrastus on juosta grillinnurkalle viettämään laatuaikaa katukorkeakoulussa.
Ei kolmevuotiaalta voi vaatia oikeastaan mitään, kunhan ei taloa riko. iso virhe tehdään, kun kuvitellaan lapset aikuisiksi, joiden pitäsi osata olla hiljaa ja käyttäytyä etiketin mukaan. Ehkä isoin munaus on nostaa pienokainen tietokoneelle ja ihmetellä miten hän osaa jo pelata hyvin.
|